Valko-Venäjän hallitus on sodassa – maan kansa ei
Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenka antaa venäläissotilaiden hyökätä Ukrainaan maansa kautta. Maan oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskajan mukaan valkovenäläiset ovat kuitenkin sotaa vastaan.
Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja vieraili Ulkopoliittisen instituutin isännöimänä eduskuntatalolla 13. joulukuuta. Tilaisuudessa puitiin sitä, missä määrin valkovenäläinen yhteiskunta on mukana Ukrainan sodassa.
24. helmikuuta Venäjän armeija aloitti hyökkäyksen Ukrainaan oman alueensa lisäksi Valko-Venäjältä käsin. Kansainvälisen oikeuden mukaan Valko-Venäjän itänaapurilleen antama alueellinen ja logistinen tuki tekisi siitä sodan osapuolen, vaikka yksikään valkovenäläinen sotilas ei ylittäisi Ukrainan vastaista rajaa.
Tsihanouskajan mukaan on kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan Valko-Venäjän autoritäärinen hallitus ja maan kansalaiset.
– 86 prosenttia väestöstä on vastoin sotaan osallistumista Venäjän puolella. Luku osoittaa solidaarisuuden Ukrainaa kohtaan yhdistävän kansaa jopa vuoden 2020 protesteja suuremmin, Tsihanouskaja kuvaa.
Vuonna 2020 Tsihanouskaja haastoi presidentinvaaleissa Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenkan. Lukašenkan julistautuessa vilpillisesti vaalien voittajaksi, ajautui maa massiivisten protestien sumaan. Mielenosoituksia nähtiin myös Ukrainan sodan myötä.
– Kymmenet tuhannet osallistuivat sodan puhjettua sen vastaisiin mielenosoituksiin. Tiedämme myös ainakin seitsemästätoista vapaaehtoisesta, jotka ovat kaatuneet taistellessaan Ukrainan puolella, Tsihanouskaja sanoo.
Vapaaehtoisten sotilaiden lisäksi valkovenäläiset ovat Tsihanouskajan mukaan avustaneet Ukrainaa muun muassa estämällä Venäjän sotilaskuljetuksia kyberiskuilla sekä vuotamalla tietoja Venäjän miehistön ja kaluston sijainnista.
– Valko-Venäjällä ei ole samanlaista julkista kannatusta sodalle kuin Venäjällä. Et tule näkemään kadulla Z-merkkejä, vaan sen sijaan kansa käyttää joka tilaisuuden Ukrainan tukemiseen ja sodan vastustamiseen, Tsihanouskaja vakuuttaa.
Tsihanouskajan mukaan Valko-Venäjällä on tälläkin hetkellä kymmenentuhatta venäläissotilasta, joiden tulee hänen mielestään vetäytyä takaisin Venäjälle. Tsihanouskaja ei usko valkovenäläisten sotilaiden liittyvän sotaan.
– Valkovenäläisten sotilaiden lähettäminen Ukrainaan olisi Lukašenkalle itsemurha. He eivät tulisi tottelemaan käskyjä, vaan vaihtaisivat puolta, hän sanoo.
Putin halusi uuden Valko-Venäjän
Tsihanouskaja lähti ehdolle vuoden 2020 presidentinvaaleihin sen jälkeen, kun hänen aktivistimiehensä Sjarhei Tsihanouskaja pidätettiin Lukašenkan ennakoidessa hänen nousevan opposition ehdokkaaksi presidentinvaaleissa.
Diktaattorin päänvaivaksi koitui kuitenkin Svjatlana Tsihanouskaja, jonka arvioitiin saaneen vaaleissa kansan enemmistön suosio. Siitä huolimatta Lukašenka julistautui vaalien voittajaksi ja Tsihanouskaja joutui maanpakoon.
Vaikka oppositiojohtaja ei pidä Ukrainan ja Valko-Venäjän tilanteita verrattavina, toivoisi hän maailman noteeraavaan myös Valko-Venäjällä käynnissä olevan kriisin.
– Nobelin rauhanpalkinnon tuoreesti voittaneen Ales Bjaljatskin sanojen mukaan Putin halusi tehdä Ukrainasta samanlaisen valtion kuin tämän päivän Valko-Venäjä: poliittisesti ja taloudellisesti riippuvaisen diktatuurin, jossa kansalaisia ei kuulla ja itsenäisyys on kalpea ja heikko, Tsihanouskaja lainaa.
Tsihanouskajan mukaansa Lukašenkasta on tullut kansainvälinen terroristi. Hän nostaa esille muun muassa tapauksen, jossa diktaattori pakotti lentokoneen laskeutumaan Minskiin hänen pidättääkseen oppositioaktivistin keväällä 2021, sekä Lukashenkan masinoiman pakolaiskriisin Puolan ja Liettuan rajoille saman vuoden lopulta.
Tsihanouskaja näkee maan autoritäärisen johdon osallisuuden Ukrainan sodassa jatkumona tälle kehitykselle.
– Jos vuonna 2020 olisimme pysäyttäneet tyrannian ja maailman reaktio olisi ollut vahvempi, olisi monilta sodan uhreilta mahdollisesti säästytty, hän arvioi.
Tuhansia poliittisia vankeja
Yksi esimerkki Valko-Venäläisen kansalaisyhteiskunnan rajoittuneisuudesta ovat epärehellisten vaalien lisäksi myös maassa tapahtuvat poliittiset vangitsemiset. Tsihanouskajan mukaan poliittisten vankien määrä on tuplaantunut maassa viimeisen vuoden aikana.
– Hallitus kostaa niitä vastaan, jotka protestoivat vaalitulosta ja kannattavat Ukrainaa, hän toteaa.
Valkovenäläisen kansalaisjärjestön mukaan maassa on noin 1500 poliittista vankia, mutta Tsihanouskaja arvioi heitä olevan jopa yli 5000. Joka tapauksessa luku on äärimmäisen suuri alle kymmenen miljoonan ihmisen maalle.
– Sodan alettua sorto yltyi ja muuttui ankarammaksi kuin vuonna 2020. Ihmisiä kidutetaan, pahoinpidellään ja nöyryytetään. Heitä kielletään näkemään läheisiään. Poliittiset vangit kantavat vankiloissa omaa leimaansa, eivätkä he saa puhua muiden vankien kanssa, Tsihanouskaja kertoo.
Hän nostaa esille EU:n kanssa tehtävän yhteistyön, jota kautta hän toivoisi kansan palon kansalaisyhteiskunnan pelastamiseksi säilyvän.
– On tärkeää näyttää valkovenäläisille positiivinen vaihtoehto, jonka puolesta taistella. Siksi pyydän EU:n johtoa markkinoimaan eurooppalaista näkökulmaa valkovenäläisille, Tsihanouskaja sanoo.
