Vala- ja vakuutustilaisuudessa 8 000 vierasta
Tuoreimman saapumiserän alokkaat saavuttavat ensimmäisen virstaanpylvään varusmiespalveluksensa varrella, kun he vannovat sotilasvalan tai -vakuutuksen. Karjalan prikaatissa valatilaisuutta oli todistamassa noin 8 000 läheistä ja omaista.
Vekaranjärvelle johtavilla tavallisesti hiljaisilla teillä oli ruuhkaa, kun varuskunnan portit avattiin varusmiesten läheisille valapäivänä. Kaartin aukiolla esiteltiin kalustoa, ilmassa tuoksui sotilaskodin munkki ja väenpaljous loi juhlavaa tunnelmaa.
Varusmiespalveluksen alkuvaiheessa varusmiehen tulee asevelvollisuuslain mukaan vannoa sotilasvala, joka vannotaan joukko-osaston komentajan ja lipun edessä. Mikäli varusmies ei tunnustuksellisista syistä tahdo vannoa valaa, voi hän vaihtoehtoisesti antaa lupauksen sotilasvakuutuksen muodossa.
Karjalan prikaati on Suomen suurimpia joukko-osastoja, jossa palvelee noin 3 000 varusmiestä. Karjalan prikaatin komentajan, prikaatikenraali Jari Kallion mukaan valan tai vakuutuksen vannoi 1782 alokasta, joista 27 on naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia.
– Suuruus ei kuitenkaan ole itseisarvo, sillä kaikkia varusmiehiä kohdellaan yksilöinä, hän toteaa puheessaan.
Kenraali Kallio nimitti Karjalan prikaatin alokkaat jääkäreiksi, panssarijääkäreiksi, tykkimiehiksi, pioneereiksi ja viestimiehiksi.
Karjalan prikaatissa sotilasvalan tai -vakuutuksen vannoi 1782 alokasta.
Tuoreen jääkärin punkka vaatii särmäystä
Karjalan huoltopataljoonassa palveleva jääkäri Joni Särkinen sai nimityksen johdosta huoltoaselajin siniset olkapoletit kauluspaitaansa. Särkiselle varusmiespalvelus on ollut mukavaa aikaa.
– Kuukausi ollaan täällä vietetty ja aika leppoisaahan tää on, hän kertoo.
Suunnitelmissa tuoreella jääkärillä on kouluttautua huoltokomppaniassa sotilaskuljettajaksi.
– Haluaisin kuskiksi, mutta voisin harkita myös kuljetusaliupseerin koulutusta.
Varusmiehen isä Jyrki Särkinen kertoo olevansa ylpeä pojastaan. Hän on itse suorittanut palveluksensa Porin prikaatissa Säkylässä 1995.
– Tuntuu hyvältä kun poika vannoi valan, vaikka se saakin minut tuntemaan itseni todella vanhaksi, hän nauraa.
Kenraali Kallio korosti puheessaan kotijoukkojen tuen merkitystä varusmiehelle. Sitä Särkisen taloudessa tuntuu riittävän, sillä isän mukaan poika ehtii käymään kotona palveluksen ohessa jopa liikaakin. Tuen ohella isällä riittää vähän moitittavaakin.
– Kaappi on oikein asiallinen! Punkalla on istuttu ja siksi se näyttää tuolta. Muuten räjäyttäisin sen, hän näpäyttää.
