Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Joni Määttä

Kuvassa eversti Kari Kaakinen yleisön edessä.

Eversti Kari Kaakinen näkee turvallisuusuhat moninaisina, joka tekee niiden määrittelemisestä vaikeaa.

Vaikuttava paikallispuolustus edellyttää hyvää yhteistyötä

Joni Määttä

Maavoimien valmiuspäällikkö, eversti Kari Kaakinen näkee, että paikallispuolustus on haastava kokonaisuus hallittavaksi. Työhön osallistuvat lukuisat viranomaiset, ja Puolustusvoimat on mukana niissä tehtävissä, jotka ovat sille laissa määritelty.

Maavoimien valmiuspäällikkö, eversti Kari Kaakinen kertoi tänään Kuntamarkkinoiden yleisölle, että Suomella on kehitettävää paikallispuolustuksen parissa. Paikallispuolustuksen haasteena on esimerkiksi väestön liikkuvuus, joka koronapandemian aikana korostui. Uudenmaan sulkeminen oli alueen asukkaille pelottavaltakin tuntuva toimenpide.

– Kun alkushokista oli selvitty, lähdettiin mökeille. Sitten mentiin mökkipaikkakunnan kauppaan ostamaan maitoa, mutta sitä ei ollut. Sitten ei ollut vessapaperiakaan.

– Onko varauduttu tällaisiin yllättäviin tilanteisiin, jotka näkyvät aivan muilla tavoin kuin rokotteina tai sairastuneiden määränä, hän jatkaa.

Turvallisuusuhat ovat moninaisia

Kaakisen mukaan ongelma on myös siinä, että turvallisuusuhat ovat niin moninaisia, että niitä on vaikea määritellä.

– Laaja-alainen vaikuttaminen on sillä tavalla kiusallinen termi, että se pitää sisällään kaiken. Se on esimerkiksi juomaveden pilaamista tai kaasuhanojen avaamista, hän luettelee.

– Suomikin käy tavallaan "sotaa" tällä hetkellä, joka tapahtuu verkossa, hän muistuttaa.

Turvallisuusympäristön muutos on nostanut maanpuolustustahtoa myös Suomessa, ja voi olla, että sillä on ollut vaikutusta myös paikallispuolustuksen kiinnostavuuteen.

– Nyt on turha kierrellä. Venäjän federaation toiminta naapureitaan kohtaan on aiheuttanut sen, että joudumme asiasta keskustelemaan.

Venäjän aloittaessa hyökkäyssodan Ukrainaan viime vuoden helmikuussa on Suomessakin herännyt laajaa keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnasta. Lopulta Suomi päätyi hakemaan puolustusliitto Naton jäsenyyttä.

– Sota on reilun kuudensadan kilometrin päässä Suomesta. Sodan uhka oli käsin kosketeltavissa. Venäjän toimintaa seurattiin kyllä hyvin vakavasti, hän hymähtää.