Vahvempi Eurooppa vahvistaisi myös Natoa
Euroopan unionin sotilaskomitean puhenjohtaja esitelmöi Helsingissä. Esille nousi yhteistyö Naton kanssa sekä kysymys Euroopan yhteisistä asevoimista.
Euroopan unionin sotilaskomitean puheenjohtaja, kreikkalainen Mikhail Kostarakos saapui keskiviikona Suomeen kolmipäiväiselle vierailulle. Eilen torstaina hän esitelmöi Helsingin yliopistolla Euroopan turvallisuuspolitiikasta. Kostarakos puhui Euroopan ja sotilasliitto Naton rooleista sekä sivusi keskustelua Euroopan yhteisen armeijan perustamisesta.
Kostarakosin esitelmä oli ajankohtainen, sillä unionin ulkoisen turvallisuuden ja puolustusyhteistyön vahvistamisesta keskusteltiin syyskuussa Bratislavassa EU:n puolustusministerien tapaamisessa. Merkittävää Bratislavan tapaamisessa oli Kostarakosin mukaan Euroopan komission puolustusalan toimintasuunnitelman arviointi. Hän näkee suunnitelmassa uusia ja kunnianhimoisia tavoitteita, kuten aiempaa kattavamman varautumisen Euroopan ulkoisiin uhkiin.
Kostarakosin mielestä EU:n sotilaallinen vahvistuminen ei ole ongelma Naton kanssa harjoitetun yhteistyön kannalta. Hän näkee vahvemman Euroopan vahvistavan myös Natoa. Kostarakos siteerasi asiassa Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergiä, joka ei näe ristiriitaa voimakkaan Euroopan ja voimakkaan Naton välillä.
Jotkut eurooppalaiset poliitikot ja kansalaiset ovat haikailleet EU:n yhteisten asevoimien perään. Kostarakosin mukaan tällaiselle ei kuitenkaan ole suoranaista tarvetta Euroopan vahvistamisen kannalta.
– Meidän ei tarvitse perustaa erityistä Euroopan armeijaa, koska se on jo olemassa. Me ihmiset olemme armeija. Pohjoisessa suomalaiset vartioivat Euroopan rajoja, etelässä sen hoitaa joku muu.
Kostarakos korostaa, että Euroopan kansallisissa asevoimissa palvelevat sotilaat riittävät turvaamaan Eurooppaa.
– EU:n alueella on 1,5 miljoonaa aktiivista sotilasta. Vain Kiinalla on enemmän.
Vaikka yhteisiä asevoimia ei toistaiseksi ole näköpiirissä, voidaan kansallisvaltioiden yhteistyötä silti syventää turvallisuuskysymyksissä. Kostarakos toteaa, että syventäminen onnistuisi esimerkiksi kehittämällä yhteistä komentorakennetta.
