Sotilaspoliisikomppania lähestyy rakennusta. Monen kymmenen sotilaan joukko turvautuu varjoihin ja toisiinsa. Rakennuksessa on vain yksi kannattava sisäänkäynti. Ryhmä on jo etukäteen tutustunut rakennuksen pohjapiirustukseen ja laatinut suunnitelman talon valtaamiseksi.
Sotilaspoliisi vilkaisee olkansa yli. Ryhmä vastaa katseeseen nyökkäämällä. Sotilaspoliisi iskee oven auki ja ensimmäinen mies singahtaa sisään. Hän kohdistaa rynnäkkökiväärinsä edessä aukeavan aulaa kohti ja väistyy oven edestä seinää vasten, kun seuraava ryntää sisään.
Sotilaspoliisien kohteena on valtava monikerroksinen rakennus. Sisällä on pimeää ja uhkaavaa, ja tunnelma kiristyy, kun rakennus aukeaa silmien edessä.
Sotilaspoliiseille on annettu tehtävä. Talo pitää tutkia ja ottaa kiinni siellä oleva vihollinen. Rakennetulla alueella taistellessa reaktiot, ampumaetäisyydet ja koordinoidut liikkeet ovat avainasemassa.
Melkein koko joukko on rakennuksen sisällä. Aula on turvattu. Ryhmänjohtaja viittoo loputkin sotilaat sisälle.
Talon jokainen nurkka on tutkittava
Rakennus vaikuttaa hylätyltä. Valoja on satunnaisesti päällä, seinillä näkyy spraymaalauksia. Koskaan ei kuitenkaan voi olla varma, piileskeleekö varjoissa tai suljettujen ovien takana joku.
Sotilaspoliiseja on rakennuksessa nyt yli seitsemänkymmentä. Kaikilla on varustellut rynnäkkökiväärit, luotiliivit ja kypärä. Kaikki tilat on tarkastettava huolellisesti.
Joukot etenevät pienissä ryhmissä, jotka varmistavat toistensa etenemistä taukoamatta. Yhtäkään yksittäistä sotilasta ei voida yllättää tässä muodostelmassa.
Huoneita, portaita ja käytäviä pitkin etenevä joukko varmistaa jokaisen kulman eikä jätä mitään huomioimatta. Välillä sotilaspoliisit pysähtyvät kuuntelemaan, kun he keskittyvät mahdollisiin vihollisen piilopaikkoihin, elonmerkkeihin ja ääniin.
Hiljaisuuden rikkoo yläkerrasta kuuluvat laukaukset. Toiminta jähmettyy millisekunnin ajaksi, jonka jälkeen sotilaat jatkavat kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Kaikki silti tiedostavat, mitä laukaukset tarkoittavat: rakennuksessa on muitakin.
Aulan viereisestä huoneesta lähestyy hahmo, joka on säikähtänyt laukauksia.
– En halua kuolla, älkää ampuko, hahmo huutaa lähestyessään kädet ylhäällä sotilaspoliiseja.
– Seis, kädet näkyvillä ja maahan, sotilaspoliisi vastaa.
Hahmo ei noudata käskyä, vaan ryntää kädet pystyssä kohti sotilaspoliiseja.
– Seis tai ammun! sotilaspoliisi huutaa ja tekee selväksi, että varoitus on viimeinen.
Henkinen paine on kova, mutta sotilaspoliisit toimivat koulutuksensa mukaan. Tämän kaltaisissa harjoituksissa psyykkinen puoli on kovalla koetuksella.
Hermon on pidettävä neuvottelutilanteissa
Yläkerran satunnaisten laukausten ja huutojen jyrinän katkaisee konekiväärin sarja. Kerrosta ylempää pyydetään tukea.
Vihollinen pitää pitkää käytävää hallussaan tulivoimaisella konekiväärillä. Käytävälle ei ole asiaa ilman oikeanlaista varovaisuutta. Konekiväärin tuhoamiseen tarvitaan tukea. Taistelevan ryhmän johtaja huutaa alakerrasta apujoukkoja.
Vihollinen on avannut tulen. Apujoukot kiipeävät portaita seinän viertä kulkien. Vastaan tulee omia sotilaspoliiseja, jotka kantavat omia haavoittuneita alakertaan.
Vihdoin portaiden päässä tilanne kirkastuu. Tehtävä on muuttunut tuhoamistehtäväksi. Vihollinen on kiinniottamisen sijaan tuhottava.
Vihollinen on saatava pois tuliasemastaan ja omat tappiot minimoitava. Johtaja ottaa joukon haltuunsa ja ohjeistaa joukkojen liikettä.
Käytävään johtaa rikkinäinen lasiovi. Lasinsirpaleet ropisevat jalkojen alla, kun joukko etenee käytävän molemmin puolin valmiina vastaamaan tuleen.
Ammattitaitoiset sotilaspoliisit saavat tilanteen ja käytävän hallintaansa uudessa kehyksessä pakottamalla vihollisen pois aseen luota. Tilanne ei silti ole ohi. Rakennus on valtava. Jokaisen tilan tarkistaminen vaatii aikaa ja varovaisuutta.
Joukko jatkaa matkaa käytävää pitkin kohti rakennuksen keskustaa. Pian eteen avautuu suuri ja avoin portaikko, josta rakennuksen näkee lattiasta kattoon.
Keskiosan portaiden päässä on uusi käytävä, hieman valoisampi kuin edellinen. Käytävän päähän on ehtinyt toista kautta kiertänyt ryhmä, joka pitää sitä halussaan konekiväärin voimin.
Käytävän päästä kuuluu huutoja, tilanne on pysähtynyt. Käynnissä on neuvottelutilanne.
– Tule ulos kädet näkyvillä ja asetu maahan makaamaan, neuvoo sotilaspoliisi rauhallisesti.
– En varmasti tule, ammutte kuitenkin! Olen kuullut, kun te ammutte, vastaa paniikinomainen ääni pimeydestä.
Neuvottelut voivat kestää pitkään, mutta tilanne pyritään hoitamaan ilman aseellisia voimakeinoja. Sotilaspoliisit harjoittelevat paljon vastaavia tilanteita palveluksensa aikana, joten tilanne pysyy hallinnassa. Neuvottelija ei kiirehdi eikä painosta kohdetta. Tilanne on hallinnassa, joten ryhmällinen sotilaspoliiseja jatkaa eteenpäin tukemaan muita ryhmiä.
Pienikin virhe voi olla tappava
Tunnelma on kireä. Käskyt ovat napakoita ja helposti ymmärrettäviä. Kommunikaatiossa ei saa olla epäilyksiä tämänkaltaisessa tehtävässä. Pienikin virhe voi olla tappava.
Kaikille tutut käsimerkit ovat oivallinen tapa käskeä joukkoa siten, että kaikki ymmärtävät eikä vihollinen kuule missä liikutaan.
Teräshermoiset sotilaspoliisit etenevät pimeitä käytäviä pitkin. Kiväärien päässä olevat pistemäiset valot halkovat seiniä kuin voimakkaat taskulamput. Osa huoneista on pilkkopimeitä, joten lisävarusteet aseessa mahdollistavat toiminnan jatkumisen ilman katkoja.
Taisteluja käydään samanaikaisesti joka puolella rakennusta. Ensimmäinen kerros on nyt kokonaan sotilaspoliisien hallussa. Iso huone ja varastotila on otettu hyötykäyttöön.
Sotilaspoliisit ovat keränneet isoon huoneeseen kaikki kiinniotetut valvonnan alle. Varastotilaa käytetään ensiapuhuoneena. Ensihoitoryhmä hoitaa haavoittuneita sotilaita perustamassaan tukeutumispisteessä rakennuksen sisällä. Siellä voidaan hoitaa kriittisestikin haavoittuneet.
Tukeutumispiste toimii ensihoitopaikkana ja kaikki haavoittuneet sotilaat ovat ensihoitoryhmän vastuulla. Tilaan tuodaan jatkuvasti uusia potilaita ja lääkintämiehet hoitavat potilaita priorisoiden kriittiset tapaukset. Ensihoitoryhmä saattaa hoidetut potilaat odotustilaan, jossa heidän terveydentilaansa tarkkaillaan.
Joukkueellinen sotilaspoliiseja etenee portaikossa toista kerrosta kohti. Portaat paljastavat joukon monesta suunnasta samanaikaisesti.
Portaiden päässä voi olla mitä vain. Aulan kulmat ovat tuntemattomat eikä ansoista voi olla varma. Tämän takia portaiden tarkastaminen sekä liike portaissa on tarkasti harjoiteltua joukkueen toimenpide.
Joukkue pääsee toiseen kerrokseen ja varmistaa aulan.
Sotilaspoliiseille on tärkeää kestää psyykkistä painetta. Kiinni otettavat henkilöt ovat usein paniikissa ja sotilaspoliisin täytyy pysyä rauhallisena. Kuva: Oskar von Essen
Aulan molemmille sivuille jatkuvat pimeät käytävät täynnä luokkahuoneita. Joukkueenjohtaja näyttää huomiota ja joukko toistaa käsimerkin perässä odottaen lisäohjeita.
Tiukasti seinän viertä kulkevat sotilaspoliisit tarkastavat ovet yksi kerrallaan. Pienen luokkahuoneen tarkastamiseen riittää kolme taistelijaa. Seuraava ovi on lukossa.
– Pioneeritarvikkeet tänne, käy käsky.
Sotilaspoliisi hakee aulasta oven murtamiseen tarvittavat tavarat käytävään. Sotilaat valmistautuvat murtoon, ja lähin taistelija ottaa pienen, hieman käsivartta lyhyemmän murtovasaran käsiinsä.
Muutaman napakan lyönnin jälkeen oven lukko kolahtaa maahan ja sotilaspoliisit rynnivät sisään. Turvattuaan huoneen joukko etenee seuraavaa ovea kohti. Samoin toimenpitein joukko etenee ovelta ovelle, kunnes se kohtaa uuden ongelman.
Pienen murtovasaran teho ei enää riitä. Ovi ei hetkahdakaan, vaikka sitä on lyöty jo monta kertaa.
Tarvitaan järeämpää kalustoa. Ovesta lähin taistelija pyytää moottorisahaa ja saa sen käsiinsä sekunneissa. Nopein liikkein hän nykäisee moottorisahan käyntiin ja nostaa terän saranoiden viereen. Moottorisaha huutaa korviahuumaavasti, kun sen kierrokset nousevat ja terä uppoaa puuoveen. Käytävä täyttyy sahanpurusta ja pölystä.
Ovi seisoo paikallaan vielä moottorisahan huutojen lakattua. Sotilaspoliisit katsovat toisiaan ja potkaisevat saranoiltaan sahatun oven kumoon. Lopulta miehet pääsevät huoneen sisään ja huone on varmistettu.
Koko rakennus on nyt tarkastettu.
– Tuli seis, raikaa komppanian päällikön käsky.
Kaikki toistavat käskyn. Juuri tarkastettu rakennus kaikuu sotilaspoliisien huudoista.
Urbaanin taisteluympäristön ennalta arvaamattomuus tekee taistelusta rakennetulla alueella haastavaa. Kuva: Oskar von Essen
Harjoitukset ylläpitävät sodan ajan osaamista
Harjoitus on ohi ja tunnelma vapautuu. Sotilaspoliisit huokaisevat helpotuksesta. Puheensorina ja huomaamattomat ylävitoset sekä muut onnistumisen merkit täyttävät rakennuksen.
Pikkuhiljaa haavoittuneet alkavat nousta ja purkaa kiristyssiteitään. Kiinniotetut vapautetaan ja tunnelma kevenee merkittävästi. Pienen hengähdystauon jälkeen komppanian päällikkönä toiminut luutnantti Lauri Urmas ottaa taas tilanteen haltuun.
Komppanian toimiva päällikkö antaa joukkueelle nopean palautteen ja toimintaohjeet. Toimivat joukkueenjohtajat olivat tehneet merkin pohjapiirustukseen aina tarkistettuaan huoneen, käytävän tai muun osan rakennuksesta. Tämän avulla tilannetieto ja johtaminen pysyi hyvin hallinnassa.
– Kiireen johdosta joukon liikkeessä oli kehitettävää alueelle saavuttaessa, mutta sisätoiminta näytti hyvältä, kommentoi Urmas.
– Harjoitus oli ensimmäinen, jossa koko komppania toimi yhdessä. Siihen nähden harjoitus onnistui erinomaisesti, jatkaa Urmas.
Joukko saa ohjeen siivota rakennus hylsyistä ja järjestää tavarat, kuten ne olivat olleet heidän tullessaan.
Harjoitus oli osa suurempaa Kehä 1/24 paikallispuolustusharjoitusta.
Vihollisena toimi Helsingin sotilaspoliisikilta, joka koostui reserviläisistä ja virkahenkilöistä. Vihollinen esitti epäsotilaallista organisaatiota, joka on ottanut rakennuksen haltuunsa.
Paikallispuolustusharjoitusten tarkoituksena on parantaa viranomaisten ja sotilaiden yhteistoimintaa ja harjoitella alueellista puolustusta ympäri Suomea. Tavoitteena on, että yhteiskunta toimisi myös mahdollisen kriisitilanteen aikana.
Sotilaspoliisit kantavat operaatioihin mukanaan erikoiskalustoa. Puuovesta ei ole vastusta moottorisahalle. Kuva: Laura Linna