Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuvassa hävittäjälentokone lentää matalalla.

Uutta tarjottavaa liittolaisille

Monissa liittolaismaissa maantietukikohtien ylläpidosta on luovuttu, mutta Suomi on jatkanut niiden ylläpitoa.

Ilmavoimien Baana 23 -harjoituksessa harjoiteltiin nousuja ja laskuja valtateiden maantietukikohtiin niin päivä- kuin yölento-olosuhteissa. Maantietukikohdat ovat lentokoneiden varalaskupaikoille, eli tietyille valtateiden osuuksille, perustettuja tilapäisiä lentotukikohtia. Tavallista leveämpää tieosuutta käytetään normaalioloissa tieliikenteessä, mutta poikkeusoloissa sitä voitaisiin käyttää Ilmavoimien lentotoimintaan. 

Harjoitukseen osallistui tänä vuonna ensimmäistä kertaa Norjan kuninkaalliset ilmavoimat F-35-hävittäjineen sekä Ison-Britannian kuninkaalliset ilmavoimat Eurofighter Typhoon -hävittäjineen. Kyseisillä koneilla ei ole aiemmin laskeuduttu suomalaiseen maantietukikohtaan. 

Harjoituksessa mukana ollut kalusto oli pääosin F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjiä, jollaisilla Suomessa on operoitu jo yli kaksikymmentä vuotta. Lentotoimintaan osallistui myös Ilmavoimien Hawkja PI-12 -lentokalustoa. Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen kertoo harjoituksen sujuneen mallikkaasti, kuten aiempinakin vuosina. 

Keräsen mukaan sota Ukrainassa on osoittanut, että hajautetun taistelutavan ja maanteiltä operoinnin harjoittelu ei suinkaan ole mennyt hukkaan.

– Uhkamallit ja kuva sodankäynnistä ovat olleet sen mukaisia, mitä myös Ukrainassa
on nähty. Hajautettu taistelutapa, missä koneet eivät ole samassa tukikohdassa toimii, jolloin siihen ei juurikaan tarvita uusia elementtejä, Keränen selostaa.


Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen nautti harjoituksen kulusta pilvisestä kelistä huolimatta. Kuva: Laura Linna

Liittolaisten yhteistyötä Tervossa

Keräsen mukaan Ilmavoimilla on ollut uutta tarjottavaa Nato-joukoille.

– Olen erittäin mielissäni siitä, että myös muut Nato-maat ovat alkaneet harjoittamaan hajautettua taistelutapaa, jollainen on ollut Suomessa ja Ruotsissa jo aiemmin. 

Lentotoimintaa harjoitellaan nimenomaan maantietukikohdassa, jotta lentokaluston
hajauttaminen onnistuu tarvittaessa nopeasti eri puolille Suomea. Operointi koordinoidusti useista tukikohdista on Ilmavoimien taistelutavan ytimessä. 

Monissa liittolaismaissa maantietukikohtien ylläpidosta on luovuttu, mutta Suomi on jatkanut niiden ylläpitoa. Keränen suhtautuu positiivisesti liittolaisten harjoittelun lisääntymiseen Suomen
alueella. 

– Se, että osallistutaan harjoitustoimintaan Suomessa, osoittaa sitoutumista myös Suomen puolustamiseen. Heidän osallistumisensa myös monipuolistaa harjoittelua ja ilmaoperaatiomahdollisuuksia, Keränen avaa. 

Tämän vuoden harjoitus järjestettiin Tervossa, jossa ei ole kahteenkymmeneen vuoteen harjoiteltu. Näkyvä osa yhteistyötä Tervon kunnan kanssa oli yleisöpäivä, jolloin kiinnostuneet pääsivät tutustumaan harjoitukseen ja F/A-18 Hornet -hävittäjään. Paikalla oli jopa yli 500 henkeä.