Uusi Venäjä-raportti: Suomen on pidettävä yllä hyvää naapuruutta

Kymmenien asiantuntijoiden laatima raportti toteaa Venäjän ja Suomen suhteiden olevan hyvät mutta haasteelliset. Tekijät arvioivat, että Venäjä tulee todennäköisimmin jatkamaan nykyistä kehityskulkuaan.

Venäjällä on kaksi keskeistä viestiä Suomelle, selviää puolustus-, sisä- ja ulkoministeriöiden uudesta Voiman Venäjä -raportista. Virallinen viesti on, että Suomi ja Venäjä ovat hyviä naapureita. Epäsuorasti Venäjä antaa ymmärtää, että hyvä naapuruus ei ole itsestään selvää, vaan Suomen pitää ottaa huomioon myös Venäjän turvallisuusintressit.

Suomen puolustusyhteistyön tiivistyminen lännen kanssa voi johtaa Venäjän taholta kritiikkiin ja painostukseen.

–Arvioimme, että jännite Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa todennäköisesti tulee lisääntymään tulevaisuudessa, totesi tutkija Sinikukka Saari raportin esittelytilaisuudessa.

Saari jatkaa kertomalla, että Suomi pyrkii pitämään yllä hyviä naapurisuhteita Venäjälle. Samaan aikaan Suomi kuitenkin viestii, että se on osa länttä ja tekee turvallisuuspoliittiset päätöksensä itsenäisesti. Vaikka Suomi ei ole hakenut Nato-jäsenyyttä, se johtuu siitä, että jäsenyyttä ei ole koettu ajankohtaiseksi tai tarpeelliseksi, ei Venäjän näkemyksistä.

Raportin mukaan Venäjä näkee kansainvälisen politikan jatkuvana kamppailuna vallasta. Tässä kamppailussa se voi vahvistaa asemaansa heikentämällä länttä. Se pyrkii toimillaan heikentämään Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteita, vahvistamaan maiden sisäisiä jakolinjoja ja vähentämään luottamusta poliittisiin instituutioihin.

Venäjän asevoimat ovat raportin mukaan olennainen tekijä maan sisäisen ja ulkoisen vakauden ylläpitämisessä. Venäjä on kasvattanut asevoimiensa suorituskykyä vuosiin 2011–2020 ajoittuvalla varusteluohjelmalla. Ohjelman aikana on muun muassa nostettu nykyaikaisen aseistuksen osuutta 60 prosenttiin kalustosta. Vuosina 2018–2027 toteutetaan seuraava varusteluohjelma, jonka aikana hankitaan laadukkaampia ja nykyaikaisempia järjestelmiä.

Raportissa käydään läpi neljä eri tulevaisuudenkuvaa. Näistä todennäköisimmän mukaan Venäjän kehitys jatkuu nykyiseen suuntaan. Tällöin Suomen ja Venäjän suhteet säilyvät todennäköisesti toimivina, mutta haasteellisina. Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomeen. Kuitenkin vaikutuspyrkimyksiä rajoittaa se, etteivät toimet työntäisi Suomea sotilaalliseen liittoutumiseen lännen kanssa.

Erilaisten myönteisten ja kielteisten kehityskulkujen ja shokkitekijöiden seurauksena myös Venäjän kannalta kielteisempi ja myönteisempi kehitys olisivat mahdollisia. Venäjän talous on riippuvainen energiakaupasta, ja esimerkiksi öljyn hinnan kehityksellä on sille suuri merkitys.

Venäjän hajautuminen olisi epätodennäköisin tulevaisuudennäkymä. Se vaatisi useiden kielteisten tekijöiden yhteisvaikutusta. Näitä voisivat olla öljyn hinnan romahtamisesta seuraava talouskriisi ja seuraava tyytymättömyys, samoin kuin kaupungistumisen aiheuttama hajautuminen ja aivovuodon jatkuminen. Tämä kehityslinja heikentäisi Suomen turvallisuutta ja vaatisi puolustuksen ja turvallisuuden toimien mukautumista muutoksiin.