Puolustusvoimissa ja puolustusministeriössä alkoi uusi Nato-arki

Nato-jäsenyyden myötä Puolustusvoimissa ja puolustusministeriössä alkoi uudenlainen Nato-arki. Jäsenyys tuo mukanaan esimerkiksi operatiivista suunnittelua, taloudellista taakanjakoa sekä tarpeen lisätä henkilöstön määrää.

Viime viikon tiistaina, 4. huhtikuuta voimaan astunut Suomen Nato-jäsenyys on tuonut mukanaan uudenlaisen arjen puolustusministeriöön ja Puolustusvoimiin.

Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Janne Kuusela toteaa keskeisimmän muutoksen olevan se, että Suomi on liittynyt Naton artikla viiden mukaisiin turvatakuisiin ja näin osaksi Naton pelotetta ja puolustusta. Kuusela puhui puolustushallinnon mediatilaisuudessa Säätytalossa 13. huhtikuuta, kun Naton täysjäsenyyttä on ollut takana reilu viikko.

– Kaiken sotilaallisen voiman perimmäisenä tarkoitusperänä on se, että ei päädyttäisi koskaan sotiin tai konflikteihin. Tässä mielessä olemme paremmassa asemassa Naton jäsenmaana kuin aikaisemmin omin voimin puolustuksesta huolehtiessamme, Kuusela perusteli.

Puolustusvoimien Nato-yhteensovittamisen projektipäällikkö, eversti Pasi Hirvonen muistutti mediatilaisuudessa, että Suomi on tehnyt Naton kanssa yhteistyötä 90-luvulta lähtien, mikä on helpottanut Naton jäseneksi liittymistä.

– Puolustusvoimien osalta voi todeta, että mitään erityisen järisyttävää ei ole tapahtunut viime tiistain jälkeen, hän linjasi.

Suomi osaksi Naton operatiivista suunnittelua

Naton jäsenmaana Suomi osallistuu täysimääräisenä Naton puolustussuunnitteluun, operaatiosuunnitteluun ja ydinasepolitiikan suunnitteluun. 

– Nyt, kun Suomesta tuli jäsenmaa, Suomikin liitetään Naton operatiivisiin suunnitelmiin, Kuusela kertoi.

Eversti Hirvonen kertoi, ettei täysmääräinen operatiivinen suunnittelu ole ollut mahdollista ennen jäsenyyttä. Työ saatiin kunnolla käyntiin viime viikolla. 

– Käytännössä kysymys on siitä, että Naton artikla viiden suoja ulotetaan tänne ja tehdään yhteistä suunnittelua Naton kanssa, miten Suomea puolustetaan. Tähän liittyy myös se, että viime keskiviikosta alkaen Suomesta tuli osa Naton Euroopan joukkojen komentajan vastuualuetta, Hirvonen avasi työtä.

Tämän lisäksi Suomi liitetään Naton komento- ja johtamisrakenteeseen sekä Naton integroituun ilma- ja ohjuspuolustukseen. Suomi osallistuu myös Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin, joihin kuuluvat muun muassa ilmavalvonta, eteentyönnetty läsnäolo ja pysyvät merivoimaosastot.

Kuusela kertoi, että Naton pelotteen ja puolustuksen kokonaisuus kehittyy koko ajan. Uusi kehitysvaihe alkoi vuonna 2014, jolloin Venäjä aloitti sotatoimet Ukrainassa. Turvallisuusympäristön muututtua todettiin, etteivät Nato organisaationa ja eurooppalaiset jäsenmaat olleet varautuneet sellaiseen turvallisuusympäristön muutokseen. Erilaisia hankkeita ja toimia asioiden muuttamiseksi käynnistettiin jo tuolloin ja Kuuselan mukaan työ jatkuu. 

Taloudellista taakanjakoa ja lisää henkilöstöä

Nato-jäsenyys lisää työmäärää Puolustusvoimissa ja puolustusministeriössä. Kuuselan mukaan Nato-asioita hoitavaa henkilöstöä on vahvistettu niin puolustusministeriössä kuin Nato-edustustossa Brysselissäkin, ja myös valtaosa puolustusministeriön työntekijöistä tulee omalla asiantuntemuksellan osallistumaan Natoon liittyvien asioiden valmisteluun ja käsittelyyn. 

Hirvonen puolestaan kertoi Nato-jäsenyyden tuovan lisää henkilöstötarpeita Puolustusvoimiin. Lähivuosina Puolustusvoimat tulee asettamaan noin sata upseeria, erikoisupseeria, opistoupseeria ja aliupseeria Naton komentorakenteeseen. Lisäksi henkilöstöä tullaan lähettämään Naton joukkorakenteeseen, virastoihin ja osaamiskeskuksiin.

Jäsenyys luo myös muutoksia Puolustusvoimien henkilökunnan koulutukseen. 

– Muutoksia tulee erityisesti jatko- ja täydennyskoulutukseen. Siihen liittyvä arviointi käynnistyi meillä viime syksynä. Työ on käynnissä ja muutoksia tulee, mutta en pysty tässä kohtaa yksilöimään, Hirvonen vastasi Ruotuväen kysymykseen.

– Sen voin todeta, että ne muutokset, mitä tämä aiheuttaa, tapahtuvat nykyisen järjestelmän sisällä, komentaja Mikko Sistonen Pääesikunnan koulutusosastolta täydensi.

Nato-jäsenyys tarkoittaa myös yhteiseen taloudelliseen taakanjakoon ja Naton täysmääräiseen työskentelyyn osallistumista. 

– Kustannukset alkoivat juosta heti täysjäseneksi tulosta alkaen, Kuusela kuvaili.

Kuuselan mukaan kustannukset syntyvät jäsenmaan osuuksista Naton yhteisiin budjetteihin, osallistumisesta Naton yhteisiin hankkeisiin, Naton puitteissa tapahtuvasta toiminnasta ja henkilöstön lähettämisestä Naton rakenteisiin. 

Naton jäsenmaiden tulisi käyttää kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen, josta vähintään viidesosa tulisi käyttää puolustusmateriaalihankintoihin. Suomi täyttää tällä hetkellä tavoitetasot, ja Kuusela muistuttaa Ilmavoimien F-35 hävittäjähankintojen ja Merivoimien uuden alusluokan rakentamisen vaikuttaneen Suomen puolustusmenojen kasvuun. 

Kahden prosentin tavoitteeseen saattaa kuitenkin tulla muutos:

– On näköpiirissä, että tähän kysymykseen palataan tänä kesänä Naton huippukokouksessa ja keskustellaan, olisiko tavoitetasoa syytä nostaa, Kuusela ennakoi, mutta toteaa kuitenkin, että tällä hetkellä vain seitsemän Nato-maata yltää kahden prosentin tavoitteeseen.