Uusi kersanttikurssi alkaa tänään Maasotakoulussa Lappeenrannassa

Uusittu aliupseerien koulutus antaa paremmat valmiudet niin normaali- kuin poikkeusolojen tehtäviin.

Puolustusvoimien virkoihin nimitetyt aliupseerit saavat täydennyskoulutusta koko työuransa ajan, kertoo Maasotakoulun Koulutuskeskuksen johtaja, everstiluutnantti Mikko-Petteri Monola. 

Koulutuksen aloittavat perustason opinnot, joiden rakenne muuttuu Maavoimissa. Uusitut opinnot alkavat tänään 7. tammikuuta. 

Aikaisemmin perustason opintojen suorittaminen on saattanut kestää vuosia. Uudistuksessa koulutuksen kokonaiskesto ei muutu, mutta jatkossa aliupseeri suorittaa 11 kuukauden aikana yhteen menoon niin yhteiset perustason opinnot kuin oman aselajinsa täydennyskoulutuksen.

Aliupseeriliiton puheenjohtaja, sotilasmestari Mika Tiitinen pitää uudistusta järkevänä. 

– Tämä on hyvä kehityskulku siihen, että saadaan kattavat perusteet uusille aliupseereille heti uran alkuvaiheessa. 

Uusi rakenne helpottaa myös koulutuksen järjestämistä Maasotakoulussa. Aikaisemmin perustason opintoihin ilmoittautuneiden aliupseerien osaamistaso on vaihdellut paljon, sillä osa koulutettavista on viettänyt vuosia kentällä, kun taas jotkut ovat aloittaneet opinnot heti palveltuaan vuoden sopimussotilaana. 

– Nyt kaikki aloittavat samalta viivalta ja toisaalta joukko-osastoissakin on selvää, mitä osaamista aliupseereilla on kurssin päätyttyä, Monola painottaa. 

Kansainvälisyys osaksi koulutusta 

Uusi kersanttikurssi muuttaa aliupseerien sodan ajan sijoituskelpoisuutta. Tähän asti perustason opintokokonaisuus ei ole mahdollistanut heille sodan ajan joukkueen, jaoksen tai vastaavan johtajana toimimista. Kyseisiin tehtäviin on voitu sijoittaa vain reserviupseeritutkinnon käyneitä. 

– Jatkossa aliupseerit, jotka ovat suorittaneet kersanttikurssin, voidaan sijoittaa sodan ajan johtotehtäviin siinä missä reserviupseeritkin, Monola kuvaa. 

Kaikkien puolustushaarojen yhteisten opintojen jälkeen suoritettavissa maavoimaopinnoissa opetetaan joukkueen taistelulajit sekä joukkueen johtaminen osana komppaniaa.

Uudistuksessa on otettu huomioon myös kansainvälinen näkökulma, ja tiettyjä osioita opiskellaan englanniksi. Tiitinen pitää tätä kehitystä tärkeänä, sillä työskentely kansainvälisessä toimintaympäristössä on olennainen osa aliupseerin ammattitaitoa. 

– Kansainvälisessä tehtävässä toimiessa on tärkeää ymmärtää, että toimintakulttuuri voi olla hyvinkin erilainen kuin Suomessa, Tiitinen painottaa.

Aliupseeriliiton puheenjohtaja Tiitinen kehuu uudistusta niin sen rakenteen, kansainvälisen painotuksen kuin kadettien kanssa tehtävän yhteistyön osalta. Kuva: Patrik Vuori

Yhteistyötä kadettien kanssa 

Nato-jäsenyyden kannalta merkittävää on myös lisääntyvä yhteistyö kadettien ja aliupseerien koulutuksessa. Yhteisiä opintoja on jatkossa helpompi järjestää kuin aikaisemmin, sillä aliupseereilla on kaikilla samat osaamisvaatimukset.

– Tämä kasvattaa henkilöstöä yhteen ja tuo ymmärrystä siitä, mikä on kenenkin rooli organisaatiossa, Tiitinen kehuu.

Aliupseerit ja kadetit harjoittelevat yhdessä sekä varusmiesten kouluttamista että taistelutekniikkaa ja -taktiikkaa.

– Onhan se kumma, jos kranaatinheittimen ampumakuntoon laittamista ei opeteta samalla tavalla niin aliupseereille kuin kadeteillekin, Monola avaa.

Uusi kersanttikurssi tuo myös yhtenäisyyttä, kun koko ikäluokka tuodaan kerralla kokoon lähes vuoden ajaksi.

– Näin myös mahdollistetaan aiempaa paremmin kurssihenki koulutettavien kesken, Monola toteaa.

Tiitinen lisää, että uudistus takaa myös sen, että kaikilla on uran alussa ymmärrys siitä, mistä aliupseeriudessa on kyse. Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen on näin helpompaa, ja aliupseerit rohkaistuvat olemaan ylpeitä omasta tehtävästään.

Maasotakoulu arvioi opintojen päätteeksi laatua ja käy vuoropuhelua Pääesikunnan ja Maavoimien esikunnan kanssa, jotka määrittävät koulutuksen osaamisvaatimukset. 

– Nyt, kun ollaan saatu perusrakenteet kuntoon, niin päästään edelleen kehittämään sisältöjä, Monola vetää yhteen.