Uusi kansalaisaloite asevelvollisuuden laajentamisesta koskemaan kumpaakin sukupuolta
Yhteisvoimat-kansalaisaloite on saanut vauhdikkaan alun. Aloitteentekijöiden mielestä nykyisen järjestelmän perustuslaillisuutta ei olla perusteltu riittävästi.
Tiistaina 3. tammikuuta pantiin vireille Yhteisvoimat-kansalaisaloite, joka tavoittelee tasa-arvoista asevelvollisuusjärjestelmää. Aloite tahtoo, että velvollisuus asepalvelukseen koskisi myös naisia ja palvelusta valittaisiin suorittamaan sukupuolen sijaan muiden kriteerien perusteella.
Vaikka aloitteen mukainen uudistus laajentaisi myös naiset asevelvollisuuden piiriin, aloite tähtää siihen, että asepalveluksen suorittajien määrä pysyisi ennallaan. Tällöin varusmiespalvelukseen lähtijät määritettäisiin valikoivammin: kaikkien ei olisi pakko suorittaa palvelusta. Nykyään vapautuksen saa vain erityisestä syystä kuten sairaudesta tai kroonisesta fyysisestä vaivasta.
Yhteisvoimat-kansalaisaloitteen ehdotus muistuttaa Norjassa voimassa olevaa mallia, mutta aloite ei ota kantaa uudistuksen käytännön toteutukseen. Yksi aloitteen vastuuhenkilöistä, Sampo Saarinen kertoo, että he luottavat asiantuntijoiden kykyyn selvittää Suomelle oma toimiva malli.
– Tärkeintä on tehdä päätös järjestelmän uudistamisesta. Yksityiskohdista voi tehdä erillisiä ratkaisuja esimerkiksi valintaperusteiden suhteen, Saarinen esittää.
Yhteisvoimat-aloitteen perusteluiksi kirjoitetaan kansalaisaloite.fi-sivustolla perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen paraneminen, Puolustusvoimien suorituskyvyn parantaminen sekä asepalvelusjärjestelmän joustavan kehityksen mahdollistaminen.
Saarisen mukaan aloitteentekijöiden mielestä nykyisen järjestelmän perustuslaillisuus on perusteltu heikosti.
– Lainsäätäjät ovat pitäneet itsestään selvänä, ettei tämä ole ongelmallinen kysymys, Saarinen näpäyttää.
Aloitteentekijät eivät usko, että uudistus aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia, koska asepalveluksen suorittajien määrää ei kasvatettaisi.
– Merkittävin lisäkustannuserä aloitteessa syntyisi kutsuntojen laajentamisesta myös naisille, mitä ollaan jo valmiiksi tekemässä. Meidän mallimme edellyttäisi myös sitä, että kutsunnoissa järjestettäisiin joitain testejä. Mallin lisäkustannuserät ovat joka tapauksessa täysin mitättömiä maanpuolustuksen isossa kokonaisuudessa, Saarinen linjaa.
Yhteisvoimat-aloitetta ovat ilmoittaneet tukevansa useat nuorisojärjestöt mukaan lukien Varusmiesliitto, Keskustanuoret, Vihreät Nuoret, Kokoomusnuoret, Demarinuoret, RKP-nuoret sekä Vasemmistonuoret. Sen sijaan Reserviläisliitto ei kannata aloitetta.
Yhteisvoimin eduskuntaan
Julkaisuhetkellä kansalaisaloite on noin kolmen päivän jälkeen kerännyt 1700 vaaditusta 50 000 kannatusilmoituksesta.
Saarinen uskoo vahvasti, että aloite menee eduskuntaan asti. Tavoitteena on saada aloite eduskunnassa hyväksytyksi ensi kauden valtiopäivillä, mutta lisäksi herättää ensi eduskuntavaalien alla aiheesta keskustelua ja saada aloitteen tavoitteet ehdokkaiden teemoiksi.
– Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä meidän kanssaan samoilla linjoilla, ja uskomme heidän määränsä vain kasvavan, kun saamme viestimme läpi, Saarinen arvelee.
Saarinen kuitenkin epäilee eduskuntapuolueiden suhtautuvan aloitteeseen varovaisesti. Vastikään ilmestyneessä asevelvollisuuden parlamentaarisen komitean mietinnössä puolueet ilmaisivat yhteisen kantansa järjestelmän kehittämiseksi, mikä ei sisältänyt kutsuntojen laajentamista suurempaa muutosta.
– Puolueiden näkemykset eroavat asevelvollisuuskysymyksissä melko paljon nuorisojärjestöjensä kannoista, mutta on puolueissakin esitetty kritiikkiä nykymallia kohtaan, Saarinen pohdiskelee.
Sloganin takana kirjava joukko
Yhteisvoimat-aloite on ollut tekeillä jo pidemmän aikaa. Saarisen mukaan muutamat taustavaikuttajat ovat työstäneet aloitetta jo useamman vuoden. Myös kampanjan nettisivuilla esitellään aloitteen lyhyt historiikki, jossa paljastetaan ideanpoikasen syntyneen vuonna 2016. Varsinainen ryhmä kuitenkin kokoontui nykyisessä muodossaan ensimmäisen kerran vuonna 2020.
Saarinen kertoo Yhteisvoimat-kampanjassa olevan mukana monta kymmentä tekijää, kuten lakiasioita tuntevia, viestintää osaavia ja sotilasasioista kiinnostuneita. Hän kehuu ryhmän monipuolisuutta.
– Erityisen mielenkiintoista ryhmässä on, että seurassa on laaja kirjo ihmisiä erilaisista taustoista niin osaamiseltaan kuin henkilökohtaisilta mielipiteiltään, Saarinen tuumii.
