Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Juhani Kandell

Kuvassa Maavoimien raskas raketinheitin.

Maavoimien raskaat raketinheittimet voidaan ladata kahdella kasetilla, joihin saa kerralla kuusi rakettia.

Uudet raketit parantavat Maavoimien tulenkäyttökykyä

Alexander Roininen

Maavoimien uudet raketit tulevat lähes kaksinkertaistamaan nykyisten rakettien kantaman.

Puolustusvoimat on päättänyt hankkia uusia raskaan raketinheittimen ampumatarvikkeita Maavoimille. Ne parantavat merkittävästi Maavoimien kykyä ampua kauas, jopa 150 kilometrin päähän.

Uudet Extended-Range Guided Multiple Launch Rocket System -ampumatarvikkeet eli ER GMLRS -raketit melkein tuplaavat nykyisten GMLRS-rakettien kantaman, joka on noin 80 kilometriä. Hankinta vahvistaa Puolustusvoimien laaja-alaista ja kauaskantoista tulenkäyttökykyä.

– ER GMLRS -raketeilla on nykyistä ampumatarvikevalikoimaa parempi kantama. Erityisesti on siis parannettu asejärjestelmän kykyä vaikuttaa kaukana oleviin kohteisiin, hankepäällikkö majuri Terjo Mielonen Maavoimien esikunnasta kertoo.

Pitempi kantama parantaa hänen mukaansa Puolustusvoimien yhteisen tulenkäytön suorituskykyä, yhteisoperaatiokykyä ja valmiutta. 

Uudet ampumatarvikkeet valmistaa yhdysvaltalainen Lockheed Martin, joka valmistaa myös Ilmavoimille uudet F-35 -hävittäjät. Hankinnan kokonaisarvo on noin 70 miljoonaa euroa ja uusien rakettien toimitus on arvioitu alkavan vuoden 2025 aikana. 

Tykistön tarkastaja, eversti Pertti Holman mukaan on tärkeää monipuolistaa raketinheittimien ampumatarvikevalikoimaa. 

– Hankinta on osa suunnitelmaa, jolla varmistetaan raskaiden raketinheittimien käytettävyys ja suorituskyky aina 2050-luvulle saakka, Holma kommentoi Maavoimien tiedotteessa.

Nyt hankittavat ER GMLRS -raketit ovat kahden tyyppisiä.

ER GMLRS UNITARY -raketeilla ammutaan tiettyihin pistemaaleihin, jotka tuhotaan paine- ja räjähdysvaikutuksen avulla. ER GMLRS AW -raketit ovat aluevaikutteisia eli ne räjähtävät kohteen yläpuolella levittäen sirpaleita sitä ympäröivälle alueelle.

Molempien rakettityyppien kantama on 150 kilometriä ja ne hyödyntävät GPS-paikannusta kohteeseen navigoinnissa. 

Ammu kauas, ammu nopeasti

Raskaan raketinheittimen käyttöä koulutetaan varusmiehille Porin prikaatin Satakunnan tykistörykmentin raketinheitinpatterissa.

– Koulutus pitää sisällään niin taisteluharjoituksia kuin ammuntoja. Keskeisessä roolissa koulutuksen osalta ovat luonnollisesti ammunnat Rovajärvellä, jotka toteutetaan suurempien alueellisten tai valtakunnallisten harjoitusten yhteydessä, majuri Terjo Mielonen kertoo.

Puolustusvoimat käyttää uusia raketteja 2000-luvulla hankituissa 298 RSRAKH 06 -raskaissa raketinheittimissä. Kyseessä on tykistöase, joka muodostuu molemmista päistä avoimista putkista. Se voidaan asettaa esimerkiksi vaunualustalle, mikä helpottaa aseen liikuttamista. 

Raskaan raketinheittimen merkittävä etu on sen laaja kantama, minkä avulla voidaan tarvittaessa esimerkiksi miinoittaa jokin tiealue yli 30 kilometrin etäisyydelle. Sen suuri kaliiperi, eli putken läpimitta, mahdollistaa monipuolisen ja suurta tuhoa aiheuttavien raketti-iskujen teon. 

Toinen etu on sen tulinopeus eli kuinka monta laukausta aseella voidaan laukaista tietyssä aikayksikössä. Puolustusvoimien raskaat raketinheittimet pystyvät ampumaan 12 rakettia minuutissa, mikä on enemmän kuin esimerkiksi mihin perinteinen kenttätykki kykenee.

Pääosa raketinheittimistä on asetettu joko maastokuorma-auton tai kuljetuspanssarivaunun alustalle, jotta niiden liikuttaminen olisi helpompaa. Kuva: Mika Moilanen

Suomi – tykistön kuningas

ER GMLRS -hankinta kasvattaa Suomen tykistön suorituskykyä, jota pidetään tykistöaseiden määrältään Länsi-Euroopan kovimpana. Suomella on tällä hetkellä noin 1 500 tykistöasetta, joista raketinheittimiä on noin sata.

Vaikka moderni sodankäynti on muuttunut muun muassa lennokkien ja elektronisen sodankäynnin myötä, Mielosen mukaan tykistön merkitys on säilynyt ennallaan. 

– Tulenkäytön merkitys nykyajan taistelukentällä on säilynyt ja osin jopa kasvanut. Myös kyky täsmävaikuttamiseen on muodostunut aiempaa tärkeämmäksi. Hankittavilla uusilla ampumatarvikkeilla pystytään vastaamaan myös tähän haasteeseen, Mielonen arvioi.

Muun muassa Itä-Ukrainan konfliktin asemasodan on voitu nähdä osoittaneen, että tykistöllä on yhä suuri rooli modernissa sodankäynnissä.

Puolustusvoimat panostaa tykistöönsä ja on viime vuosien aikana kehittänyt jo entuudestaan vahvaa tykistöaselajia. Esimerkiksi viime syksyllä Puolustusvoimat ilmoitti uudesta K9-panssarihaupitsien hankinnasta.

Uusien vastatykistötutkien avulla pyritään taas kiinnittämään entistä enemmän huomiota vastapuolen tykistöiskujen torjumiseen. Kyseessä on järjestelmä, jonka avulla voidaan selvittää vihollisen tykkiaseman sijainti, mikä tehostaa vihollisen hyökkäyksiin varautumista.

Vuonna 2019 tilattu tutkajärjestelmä otetaan käyttöön lähitulevaisuudessa.