"Täällä kulminoituu suomalainen maanpuolustustahto" – Uudenmaan prikaatin alokkaat nimitettiin jääkäreiksi

Uudenmaan prikaatissa järjestettiin pitkästä aikaa sotilasvala- ja vakuutustilaisuus omaisten ja vieraiden läsnä ollessa. Kesäinen lauantaipäivä huipentui alokkaiden nimittämiseen jääkäreiksi.

On koittanut aika, jolloin heinäkuun saapumiserän varusmiehet vannovat sotilasvalan tai -vakuutuksen. Ruotsinkielisessä Uudenmaan prikaatissa sotilasvala ja -vakuutus vannottiin aurinkoisena lauantaipäivänä tavanomaisin koronavirusta edeltävin menoin prikaatin alueella. Myös Laivaston soittokunta viihdytti valavieraita.

Prikaatin komentaja, kommodori Juha Kilpi nimitti reilut 700 Uudenmaan prikaatin alokasta jääkäreiksi. Juhlallisuuksissa oli paikalla yli 2000 varusmiesten kutsumaa omaista tai vierasta. Yle Svenska lähetti tilaisuuden suorana kotiyleisölle.

Uudenmaan prikaatissa käskyt käsketään suomeksi, mutta sotilasvalat ja vakuutustilaisuudet järjestetään ruotsin kielellä. Suomen merivoimiin joukko-osasto on kuulunut vuodesta 1998 ja siellä koulutetaan muun muassa rannikkojääkärijoukkoja meripuolustuksen tarpeisiin.

Uudenmaan prikaatin komentaja, kommodori Juha Kilven mukaan sotilasvala on tärkeä ja perinteinen tapahtuma sekä varusmiehille, että omaisille. Hän myös iloitsi suuresta osallistujamäärästä.

– Kun vala päättyi, niin koko kenttä oli aivan hiljaa. Täällä kulminoituu suomalainen maanpuolustustahto. Monella tapaa tärkeä tapahtuma ja itselleni se on iso tekijä, että varusmiehet saavat alokasajan päätökseen, Kilpi valottaa.

Suomen ainoa ruotsinkielinen varuskunta on tärkeä suomenruotsalaiselle yhteisölle. Kilpi näkee, että Uudenmaan prikaatilla on merkittävä rooli suomenruotsalaisessa kulttuurissa ja perinteissä.

– Olen komentajana tutustunut suomenruotsalaiseen yhteisöön, heidän kulttuuriinsa ja vanhoihin tapoihin. Valan esilukijana oli Uudenmaan prikaatin killan puheenjohtaja Christoffer Hällfors, joka on hyvä esimerkki siitä, millä tavalla suomenruotsalainen yhteisö haluaa tukea meitä, Kilpi havainnollistaa.

Kommodori Juha Kilpi kannustaa vastanimitettyjä jääkäreitä pitämään itsestään ja kaveristaan huolta sekä omaamaan positiivisen asenteen. Kuva: Tomi Edwards

Vastanimitetty jääkäri Arttu Saarinen kertoo halunneensa alun perin erikoisjoukkoihin, mutta terveydellisistä syistä se ei ollut mahdollista. Hänen kaksoisveljensä aloitti varusmiespalveluksensa Rannikkoprikaatissa, joten Saarinen päätti aloittaa palveluksensa Uudenmaan prikaatissa.

– Dragsvik oli lähellä ja en puhu kovin hyvää ruotsia, niin ajattelin, että sitä voisi parantaa. Ihan varmaa oli sekin, että kun kaksoisveljeni lähti Upinniemeen, niin ajattelin, että menen toiseen paikkaan, sillä olemme eskarista lähtien olleet samalla luokalla, Saarinen naurahtaa.

Ensimmäiset viikot olivat Saariselle tietynlainen shokki, sillä kaikkialla puhuttiin ruotsia. Ajan myötä ruotsin kielen taito on kuitenkin parantunut ja ymmärtäminen on helpottunut.

– Kyllä huomaa, että ymmärrys kasvaa, kun sitä kuulee jatkuvasti. Suomen kielellä onneksi pärjää, ja totta kai tupalaisetkin auttavat kääntämään ja selventämään, Saarinen avaa.

Saarinen jatkaa alokaskauden jälkeen panssarintorjuntakoulutukseen, joka oli hänen ensimmäinen toiveensa. 

– Olen tosi tyytyväinen, että sinne pääsin, Saarinen hehkuttaa. 

Ruotsin kielen osaamattomuus ei kuitenkaan ole ongelma, vaikka Uudenmaan prikaati on ruotsinkielinen joukko-osasto.

– Jos joku muukin on samassa asemassa, että miettii Dragsvikiä, mutta ei puhu sujuvaa ruotsia, niin rohkeasti tänne vaan. Täällä oppii pakostakin kielen, vaikka alku saattaa olla pienoinen shokki, Saarinen päättää.

Jääkäri Arttu Saarinen on oppinut ruotsia nopeasti, ja onneksi tupakaverit auttavat tarvittaessa. Kuva: Tomi Edwards