Uudenmaan prikaati juhlisti ruotsinkielisille tärkeää päivää arvokkain menoin
Kaikkia Dragsvikissä palvelevia yhdistää ylpeys ruotsinkielisyydestä.
Suomen ainoana ruotsinkielisenä varuskuntana Dragsvik kokoaa kaikki ruotsiksi palveluksensa suorittavat yhdelle tontille. Uudenmaan prikaatin varusmiestoimikunnan, beväringskommitten puheenjohtaja, alikersantti Franz Wickström kokee sen yhdistävänä kokemuksena ja täten hyvänä asiana.
– Pohjoisesta on tänne pitkä matka. Monet valitsevat silti ruotsinkielisen koulutuksen siitä huolimatta. Tämä on ainoa paikka, missä sotilaskoulutuksen saa ruotsiksi.
Useimmat varuskunnassa palvelevat ovat äidinkieleltään ruotsinkielisiä, mutta vuosittain lukuisat miehet ja naiset hakeutuvat Dragsvikiin opettelemaan kieltä. Varusmiestoimikunnan varapuheenjohtaja, jääkäri Sebastian Karlsson kertoo suomenkielisestä ystävästään, joka palveluksensa lopuksi hallitsi ruotsin kielen sujuvasti. Kielen oppimiseksi Karlsson kannustaa olemaan kuitenkin aktiivinen.
– Eniten se on kiinni omasta motivaatiosta. Kun kaikki puhuvat ruotsia ympärillä, sitä oppii väkisinkin. Jos haluaa olla mukana porukassa, kannattaa sitä ruotsia opetella, Karlsson kehottaa.
Jääkäri Sebastian Karlssonille ja alikersantti Franz Wickströmille suomenruotsalaisuus on suuri osa identiteettiä. Kuva: Amos Kautto
Uudenmaan prikaati on palveluspaikkana merkillinen, sillä koulutuskieli on ruotsi, mutta komentokieli on suomi. Dragsvik on Wickströmin mukaan perinteikäs paikka. Monet ruotsinkieliset perheet suorittavat palveluksensa Dragsvikissa useassa polvessa.
– Isät ja isoisät ovat suorittaneet palveluksensa täällä ja niin suoritamme mekin, Wickström ja Karlsson yhdessä alleviivaavat.
– Suomenruotsalaisuus ja ruotsinkielisyys ovat suuri osa meidän identiteettiämme, mutta kyllä suomalaisuus loistaa silti läpi. Olemme suomenruotsalaisia – emme ruotsalaisia, Wickström sanoo.
Vanha perinne
Dragsvikin varuskunta on kokoontunut lippukentälle paraatia varten. Ruotsalaisuuden päivän paraatia on paikalla seuraamassa lukuisia kutsuvieraita, kuten prikaatin entisiä komentajia.
– God dag, Nylands brigad!
– God dag, Herr kommendör! paraatijoukot kajauttavat.
Prikaatin komentaja, kommodori Jyri Kopare korosti paraatijoukoille osoittamassaan puheessa historiallisia kieli- ja kulttuuriperinteitä sekä kansainvälistä yhteistyötä.
– Uudenmaan prikaati on Suomen ainoa ruotsinkielinen varuskunta. Ruotsin kieli näyttelee suurta roolia osana Uudenmaan prikaatin identiteettiä ja perinteitä, ja prikaatilla on vahva asema suomenruotsalaisten keskuudessa.
– Olemme ylpeitä alkuperästämme, kulttuuristamme ja kielestämme, Kopare lausui.
Ruotsalaisuuden päivän paraatin ohimarssin vastaanottivat Yhdysvaltain merijalkaväen majuri Samuel Modica ja Uudenmaan prikaatin komentaja, kommodori Jyri Kopare. Kuva: Amos Kautto
Päivää vietetään vuosittain marraskuun kuudentena päivänä vuonna 1632 kuolleen Ruotsin kuninkaan, Kustaa II Adolfin muistolle.
– Päivä muistuttaa meitä pitkäaikaisista historiallisista siteistämme Ruotsiin, taistelukentällä saavutetuista voitoista ja yhteisistä sotilaallisista perinteistä Ruotsin kanssa, Kopare lausui.
Tilaisuuden lopuksi kommodori Kopare ylensi palveluksessa ansioituneita varusmiehiä korpraaleiksi ja kersanteiksi. Lisäksi hän palkitsi vuoden parhaan kouluttajan.
Paraatikatselmus jatkui ohimarssilla. Paraatiin osallistuu myös Yhdysvaltain merijalkaväen osasto, joka on paraikaa harjoittelemassa Uudenmaan prikaatin ja Merivoimien kanssa.
Ruotsalaisuuden päivää on juhlistettu Suomessa jo vuodesta 1908 alkaen, ja sen tarkoituksena on vaalia ruotsalaista kulttuuriperintöä ja kieltä Suomessa.
