Uudelle komentajalle on tärkeää kokonaisvaltainen kehittäminen

Uusi puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen haluaa kehittää kaikkia puolustushaaroja tasapainoisesti. Valmiuden kehittämisessä painopiste siirtyy joukkojen ja logististen järjestelyjen rakentamisesta toimintatapojen parantamiseen.

Komentajavaihdos ei tarkoita isoja muutoksia puolustusvoimiin, selonteossa ja hallitusohjelmissa linjatut puolustusvoimien kehittämisen suuret linjat pysyvät. Mutta jokaisella komentajalla on omat painotuksensa kehittämisen suhteen.
– Haluan korostaa, että puolustusvoimia kehitetään tasapainoisesti kaikki puolustushaarat ja yhteiset suorituskyvyt huomioiden. Sellaisia ratkaisuja en lähde tekemään, mikä vaarantaisi puolustusjärjestelmän kokonaisuuden toimivuuden, Timo Kivinen sanoo.
Kansainvälinen turvallisuusympäristö muuttui vuonna 2014 Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan kriisin myötä. Niinpä Kivisen edeltäjän, kenraali Jarmo Lindbergin, kaudella kehitettiin voimakkaasti valmiutta esimerkiksi luomalla valmiusyksikköjä.
– Valmiuden kehittämistä tullaan jatkamaan. Painopiste on viime vuosina ollut joukkojen ja logististen järjestelyjen kehittämisessä. Sotilaallinen operaatio tempo kiihtyy koko ajan, minkä takia pitää kehittää toimintatapoja. Siihen liittyy suunnittelu- ja johtamisprosessien kehittäminen sekä yhteisoperointi, Kivinen toteaa.

Isoja asioita alkavalla komentajakaudella ovat luonnollisesti ilma- ja merivoimien strategiset hankkeet eli Hornetien seuraajien ja neljä korvettia käsittävän laivueen hankinnat. Strategisilla hankkeilla on vahva poliittinen tuki. Edellinen eduskunta hyväksyi puolustusselonteon, jossa hankinnat oli kuvattu. Nykyinen hallitus on sitoutunut ohjelmassaan korvaamaan Hornetien suorituskyvyn täysimääräisesti.
Tarkennettu tarjouspyyntö hävittäjistä lähetetään tänä syksynä. Ensi vuonna suoritetaan kandidaattien evaluointeja, saadaan lopulliset tarjoukset ja niiden pohjalta määritellään sotilaallinen kanta ja suositus. Lopullinen päätöksenteko tapahtuu sitten vuonna 2021 valtioneuvostossa.
– Hornetien seuraajapäätöksellä tulee olemaan isot vaikutukset ensi vuosikymmenen puolustusvoimiin. Sitten kun päätös on tehty, on perusteet tarkentaa ensi vuosikymmenen lopun näkymää, Kivinen aprikoi.
– Laivuehankkeesta sopiminen on loppumetreillä. Sopimus pitäisi nyt saada telakan kanssa aikaan, aika alkaa loppua, Kivinen painottaa.
Nämä strategiset hankkeet ovat olleet paljon esillä julkisuudessa, minkä takia monelta on voinut jäädä huomaamatta maavoimien kehitys.
– Tällä vuosikymmenellä materiaalin uusinnan painopiste on ollut maavoimissa. Ensin se oli alueellisissa joukoissa ja nyt vuosikymmenen lopulla operatiivisissa joukoissa. On hankittu muun muassa Leopard 2A6-panssarivaunuja, raskaita raketinheittimiä ja K9-panssarihaupitseja. Ensi vuosikymmenellä maavoimien materiaali-investoinnit ovat karkeasti noin kolminkertaiset verrattuna merivoimien laivuehankintaan, Kivinen huomauttaa.
Muun muassa edellinen puolustusvoimain komentaja on vaatinut toimitilojen vuokrien alennusta. Tuoreen hallitusohjelman mukaan on tarkoitus perustaa tiloja vuokraavalle Senaatti-kiinteistöille tytärliikelaitos Puolustuskiinteistöt. Tavoitteena on vähentää toimitilakustannusten nousua.
– Puolustusvoimien kannalta on tärkeää, että pääomavuokramalli muuttuu, koska se on kestämätön. Meidän kiinteistökulut nousevat yleistä kustannustasoa nopeammin valtion sisäisessä vuokrajärjestelmässä. Hallitusohjelman myötä odotan, että haaste tulee ratkaistua, Kivinen toteaa.
Hallitusohjelmassa päätettiin myös asettaa laajapohjainen parlamentaarinen komitea selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Tavoitteena on kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistaminen.
– Puolustusvoimat on osa yhteiskuntaa ja asevelvollisuutta pitää kehittää ajassa eläen.Toivottavasti selvityksen pohjalta syntyisi konkreettisia malleja, joiden pohjalta voidaan keskustella. Tärkeää, että mahdolliset uudet mallit ovat toteuttamiskelpoisia eivätkä vaaranna puolustuksen tarpeita. Suomen puolustuskyvyn ylläpitäminen 2020-luvulla edellyttää toimivaa,kansallisesti hyväksyttyä, riittävät sodanajan joukot tuottavaa asevelvollisuusjärjestelmää, Kivinen sanoo.

Naisten määrä varusmiespalveluksessa on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Tänä vuonna palvelukseen on astunut yli 1100 naista, mikä on ennätys. Tämä on ruokkinut keskustelua yhteismajoituksesta. Tällä hetkellä yhteismajoitus toteutuu vain harjoituksissa ja laivapalveluksessa. Nykyisin erillismajoitusta pidetään jossain määrin epätasa-arvoisena. Naiset saattavat kokea ikään kuin eristämistä pääjoukosta eikä tieto välttämättä kulje naisten tupiin yhtä hyvin.
Kivinen olisi valmis laajentamaan yhteismajoitusta.
– On positiivista, että naisten määrä on kasvanut. Muissa Pohjoismaissa yhteismajoitus toimii. Yhteismajoitus kasarmeilla edistäisi myös tilankäytön optimointia. En näe mitään estettä, etteikö voitaisi osana Koulutus 2020-hanketta tätäkin kokeilla. Asiaa on harkittu jo pidemmän aikaa.
Puolustusvoimien on toivottu osallistuvan Helsinki Pride -ihmisoikeustapahtumaan. Ruotsin puolustusvoimat ovat vastaavanlaisessa tapahtumassa voimakkaasti mukana ja Suomessakin julkisen sektorin toimijat yhä laajemmin.
 – On tietysti ihan selvää, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat asioita, joita puolustusvoimissa vaalitaan. Puolustusvoimien osallistuminen joukkona marssimaan Pride-tapahtumaan on hankalaa, koska on monia muitakin tapahtumia, joihin puolustusvoimia pyydetään osallistumaan. On selkeintä, että puolustusvoimat osallistuu vain maanpuolustukseen liittyviin tapahtumiin. Kuka sinne yksilönä haluaa mennä, se on jokaisen oma asia. Pitää harkita, onko sitten jotain muita tapoja osoittaa tukea, Kivinen sanoo.

Sotilasuran valintaan on varmaan vaikuttanut kasvuympäristö. Koti oli Lappeenrannassa varuskunnan harjoittelualueen lähellä. Pitkään sotilasuraan mahtuu monia vaiheita. Opiskelut sujuivat hyvin ja hän oli kurssinsa priimus. Hän oli myös kadettivääpeli ja sai ansioituneimman kadetin miekan.
– Kadettikoulussa olimme samanlaisia eteenpäin katsovia nuoria miehiä, ja silloin syntyneet siteet ovat vahvimpia. Santahamina jätti meihin jälkensä.
Tähänastiseen uraan liittyy monia muistoja. Mieleenpainuvimpina tehtävinä ovat kuitenkin olleet joukko-osastojen komentajatehtävät, rauhanturvatehtävät ja sotilasasiamiehenä toimiminen.
Timo Kivinen harrastaa kuntoliikuntaa ja metsästystä. Rakkaimmat lajit ovat suunnistus ja pyöräily.
– Olen addiktoitunut fyysiseen stressiin. Tietty annos pitää saada jossain aikaikkunassa. Pitkät tauot alkavat ahdistaa. Nuoremmille haluan sanoa, että fyysisen kunnon ylläpito tulee takaisin varttuneemmassa iässä parempana elämänlaatuna, Kivinen ohjeistaa.