"Uskon suomalaisen musiikin merkityksen olevan suurin hädän hetkellä" – Laivaston soittokunnassa joka päivä on suomalaisen musiikin päivä
Musiikki ylläpitää perinteitä, mutta edistää myös maamme kulttuuri-identiteetin kehittymistä.
– Porilaisten marssin kajahtaessa yleisössä on aina havaittavissa kohahdus. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, kuinka tuttu kappale sykähdyttää kansalaisia, tuumaa Laivaston soittokunnan intendentti Lisa Forss orkesterin yhdestä vakiokappaleesta.
Forssille suomalainen musiikki on tuttua etenkin soittokunnan ohjelmiston kautta, mutta klassista musiikkia hän kertoo kuunnelleensa jo lapsuudessa.
Käyrätorvea Laivaston soittokunnassa soittava ylikersantti Sanna-Mari Rissanen työ pyörii pitkälti suomalaisen musiikin ympärillä. Laivaston soittokunnan ohjelmistossa vilisee tuttuja suomalaisia kappaleita klassisesta viihteellisempään, marsseja unohtamatta.
Hänen mukaansa suomalaisella marssimusiikilla ei ole juurikaan ole ominaispiirteitä. Monien tuttujen suomalaismarssien takaa löytyy muun muassa saksalaisia ja ruotsalaisia vaikutteita.
Toki täysin suomalaisia marssejakin löytyy. Rissanen nostaa Sibeliuksen Jääkärimarssin ohella Toivo Kuulan Juhlamarssin isänmaalle sekä Matti Laihon Rannikkoprikaatin marssin esimerkeiksi suomalaisista sävellyksistä.
Laivaston soittokunta esittää usein suomalaisia marsseja kansainvälisillä festivaaleilla.
– Näissä tapahtumissa huomaa, ettei länsimaisissa marsseissa ole suuria eroja, Rissanen tuumaa.
Laivaston soittokunnan arjessa tutuksi tulevat suomalaiset kappaleet klassisesta viihteellisempään. marsseja unohtamatta. Kuva: Elmeri Lehti
Suomalaisen musiikin tunnistettavuus onkin vahvasti sidonnaista sanoituksiin ja kontekstiin, niin marssilaulujen kuin pop-kappaleidenkin kohdalla. Juuri nämä elementit luovat erityisen vahvan suhteen suomalaisten ja kotimaisen musiikin välille.
– Uskon suomalaisen musiikin merkityksen olevan suurin hädän hetkellä, Forss pohtii.
Suomalaisen musiikin päivää vietetään kansallissäveltäjä Jean Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12. Moni pitäisikin hänen tuotantoaan suomalaisen musiikin synonyyminä.
Kotimaisella musiikilla on toki paljon muutakin tarjottavaa, ja ulkomailla äidinkielellään laulaen on viime vuosina villinnyt muun muassa Käärijä eli Jere Pöyhönen.
Forss toteaakin suomalaisen musiikin keränneen entistä laajempaa suosiota. Esimerkiksi Uuden musiikin kilpailu UMK on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä osana suomalaista musiikkia. Vaikka Euroviisuissa menestys onkin ollut vaihtelevaa, ovat suomalaiset lyöneet läpi ulkomaillakin jopa suomeksi.
– Mielestäni mahdollisuus kuunnella musiikkia omalla äidinkielellä on erittäin tärkeä, Forss pohtii.
