"Nikotiini aiheuttaa riippuvuutta herkemmin kuin heroiini" – useampi kuin joka kolmas varusmies käyttää nikotiinituotteita
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan nuuskaaminen on lähes yhtä yleistä kuin tupakointi.
Useampi kuin joka kolmas varusmies käyttää nikotiinituotteita, selviää tuoreessa väitöstutkimuksessa.
Santahaminassa, Vekaranjärvellä ja Parolannummella toteutetun tutkimuksen mukaan nuuskan käyttö oli lähes yhtä yleistä kuin tupakointi.
Tutkimukseen osallistuneista yli 4 700 varusmiehestä 35 prosenttia käytti nuuskaa ja 38 prosenttia poltti tupakkaa. Päivittäisiä nuuskaajia oli 20 % ja tupakoijia 25 %.
Myös tuotteiden yhteiskäyttöä esiintyi.
– Kun nuuskaa oli vaikea saada, osa nuuskaajista käytti tupakkaa, kertoo väitöskirjan tehnyt, Pääesikunnan virkavapaalla oleva päällikkölääkäri Maria Danielsson.
Tutkimuksen mukaan säännöllinen tupakointi aloitettiin keskimäärin 15- ja nuuskaaminen 16-vuotiaana.
Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosien 2014-2016 aikana, jolloin nikotiinipusseja ei vielä ollut vapailla markkinoilla.
Danielsson uskookin, että nikotiinipussien käyttö on lisännyt nikotiinituotteiden kulutusta varusmiesten keskuudessa.
– Nyt varmaan jo puolet varusmiehistä käyttää jotain nikotiinituotetta, hän arvioi.
Myös tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan nikotiinipussien päivittäinen käyttö on yleistynyt nuorten keskuudessa rajusti.
Esimerkiksi ammattioppilaitoksissa opiskelevista tytöistä 15 % käyttää nikotiinipusseja, kun kaksi vuotta sitten tehdyn kyselyn mukaan käyttäjämäärä vastaavassa ryhmässä oli vain prosentin luokkaa.
Nikotiinilla monia vaikutuksia
Nikotiini aiheuttaa elimistölle jatkuvan stressitilan, mikä kuluttaa voimavaroja. Tämä vaikuttaa suoraan jaksamiseen.
Esimerkiksi sydän joutuu tekemään enemmä töitä, koska nikotiini supistaa verisuonia ja kiihdyttää verenkiertoa.
Tämä aiheuttaa sen, että esimerkiksi meluvammasta paraneminen tai muusta fyysisestä vammasta toipuminen voi hidastua, koska kudokset eivät saa happea normaaliin tapaan.
Nikotiini heikentää unen laatua ja aiheuttaa ruokahaluttomuutta. Se voi vaikuttaa myös lisääntymisterveyteen ja altistaa erilaisille syöville sekä sydän- ja verisuonitaudeille.
Lisäksi nikotiini voi vaikeuttaa keskittymistä.
– Helposti nikotiinituotteiden käyttäjä luulee, että keskittyminen paranee, mutta oikeasti se vain huononee, koska nikotiini nostaa keskittymisen sille normaalille tasolle, jolta vieroitusoireet vievät sen pois, Danielsson selventää.
Nikotiinituotteet heikentävät myös vastustuskykyä ainakin välillisesti.
– Harva esimerkiksi pesee tai desinfioi käsiään ennen nuuskan tai nikotiinipussien käyttöä, niin jatkuva käsien suuhun vienti voi edesauttaa erilaisten infektioiden leviämistä, hän jatkaa.
Nikotiini voi myös heikentää kasarmin ryhmädynamiikkaa, sillä vieroitusoireet voivat lisätä ärtyneisyyttä.
Pääesikunnan virkavapaalla olevan päällikkölääkäri Maria Danielssonin mukaan koulutustausta ei suojaa nikotiinilta yhtä hyvin kuin aikaisemmin. Kuva: Remu Shemeikka
Danielssonin mukaan ei ole olennaista miettiä, mikä tuotteista on vaarallisin, koska nikotiini on yhtä myrkyllistä riippumatta siitä, missä muodossa sen nauttii.
Haitallisuteen vaikuttaa eniten se, kuinka kauan ja minkä vahvuista tuotetta käytetään.
– Tutkimuksen mukaan varusmiehet pitävät nuuskaa suusa keskimäärin kuusi tuntia päivässä, hän huomauttaa.
On arvioitu, että keskimääräinen nuuskaajan nikotiinialtistus vastaa päivittäistasolla noin yhtä poltettua tupakka-askia, jolloin voidaan puhua jo merkittävästä terveyshaitasta.
Vastaavuutta on kuitenkin vaikea verrata, koska tuotteiden nikotiinipitoisuudet vaihtelevat. Myös käyttöaika vaikuttaa. Yksi savuke tuottaa noin 1-2 mg nikotiinia verenkiertoo.
Riippuvuus kehittyy pikkuhiljaa
Nikotiini on voimakkaasti koukuttava päihde.
– Se aiheuttaa riippuvuutta herkemmin kuin heroiini, Danielsson linjaa.
Alussa käyttömäärät ovat yleensä pienempiä ja pussia pidetään huulessa vähemmän aikaa kerrallaan.
– Alkuun käyttäjälle tulee myrkytysoireita, mutta sitten keho alkaa tottua niihin. Pikkuhiljaa toleranssi kasvaa, eikä kiksejä saadakaan enää niin helposti.
– Lopulta samaa tunnetta ei saada enää ollenkaan, vaan käyttö muuttuu enemmän olotilaa ylläpitäväksi ja suussa saattaa olla kaksikin pussia yhtäaika, hän selventää.
Varsinaisesta riippuvuussairaudesta aletaan puhua siinä vaiheessa, kun käyttö alkaa haitata muuta elämää.
Danielssonin mukaan nikotiinituotteiden käytöstä tulee helposti tapa, joka saattaa alkaa esimerkiksi ryhmäpaineesta.
– Esimerkiksi jos tuvassa joku käyttää, niin kynnys käyttää itsekin saattaa olla matalampi, hän kuvailee.
Tukea lopettamiseen
Nuorilla nikotiinista eroon pääsemisen pitäisi olla helpompaa, koska käyttö ei vielä ole välttämättä vakiintunut.
– Valtaosalle viikon kärsimys voi riittää eroon pääsemiseksi, Danielsson sanoo viitaten vieroitusoireisiin, joita lopettaminen mahdollisesti aiheuttaa.
Hän kuitenkin muistuttaa, että jokaisen lopettamispolku on erilainen ja osa saattaa tarvita siihen henkisen tuen lisäksi esimerkiksi lääkehoitoa.
Olennaista on, että nikotiinin käytön voisi korvata jollain muulla tekemisellä. Esimerkiksi liikunnan on Danielssonin mukaan todettu vähentävän nikotiinituotteiden käyttöä.
Käyttäjän oma motivaatio on lopettamisen onnistumisen kannalta kuitenkin ensiarvoisen tärkeää.
Danielsson peräänkuuluttaa varuskuntiin myös yhteisiä pelisääntöjä ja esimerkiksi nikotiinivapaita luokkahuoneita, jotka voisivat edesauttaa nikotiinituotteiden käytön vähentämistä.
– Tupakan mittaisesta tauosta on onneksi jo päästy eroon, hän kiittelee, mutta korostaa, että henkilökunnan täytyisi näyttää esimerkkiä ja olla itsekin käyttämättä nikotiinituotteita, ainakin kun ollaan tekemisissä varusmiesten kanssa.
Tupakkapaikkoja on jo siirretty kauemmas ja henkilökuntakin saa työterveydestä hyvin tukea nikotiinin käytön lopettamiseen. Myös varusmiehille on tukea tarjolla.
Tosin nikotiinipussit ovat vieneet tupakkakeskustelun Danielssonin mukaan takaisin 70–80-luvuille.
– Tuotteiden brändäys on tosi vahvaa, on bling blingiä ja tytöille ja pojille omia tuotteita. Selkeästi yritetään houkutella nuoria käyttäjiä tuotteiden pariin. On tässä hirmuinen työsarka vielä, hän puuskahtaa.