Urheilukouluun valittiin ensimmäistä kertaa e-urheilija – Ruotuväki selvitti, keitä urheilukoululaiset ovat

Puolustusvoimien Urheilukoulussa on palvellut lähes 60 lajin huippu-urheilijoita. Suurimpia lajiryhmiä ovat jääkiekko ja yleisurheilu.

Puolustusvoimien urheilukoulu tarjoaa urheilijoille mahdollisuuden yhdistää urheilu-ura ja varusmiespalvelus. Sotilaskoulutuksen lisäksi heille järjestetään mahdollisuus treenata omaa lajiaan ammattivalmentajien ohjauksessa varusmiespalveluksen aikana.

Valtaosa Urheilukoulun varusmiehistä palvelee Santahaminassa. Yksikköön valitut urheilijat edustavat ikäluokkansa kansallista ja kansainvälistä huippua omissa urheilulajeissaan. Sen alumneihin kuuluu monia suomalaisia urheilusankareita, kuten Jari Litmanen, Kimi Räikkönen ja Teemu Selänne. Pekingin olympialaisissa Suomea edustaa neljä urheilijaa, jotka aloittavat palveluksensa seuraavassa huhtikuun saapumiserässä. 

Urheilukoulun valmennuspäällikkö Jari Karikanta kertoo, että urheilijoiden valinnat tehdään eri lajien asiantuntijalausuntojen sekä psykologisten ja fyysisten testien tulosten perusteella. Jokaiselle hakijalle järjestetään myös henkilökohtainen haastattelutilaisuus.

– Meille hakee noin 200 hakijaa saapumiserää kohden. Heistä 70 – 80 on se kiintiö, joka me pystytään ottamaan, että majoituskapasiteetti riittää ja valittujen urheilijoiden taso pysyy riittävän korkeana, Karinkanta kertoo.

Palloilulajit hallitsevat Urheilukoulussa

Karinkannan mukaan Urheilukoulussa on palvellut noin 7 500 urheilijaa sen perustamisesta vuodesta 1979 lähtien.

– Urheilijat ovat olleet 59 eri lajiryhmästä, mikä on aikamoinen otos suomalaisesta huippu-urheilusta, Karinkanta painottaa.

Vuosien 2016-2021 saapumiserissä palveli yhteensä noin tuhat varusmiesurheilijaa, joista noin 54 prosenttia kevään saapumiserissä. Tämä ero saapumiserien välillä johtuu siitä, että Kainuun prikaatissa palvelee vuosittain noin 15-20 hiihtolajien edustajaa Santahaminassa palvelevien urheilijoiden lisäksi. Tyypillisesti talvilajien urheilijat aloittavat palveluksensa huhtikuussa ja kesälajien edustajat lokakuussa, kun kisakausi on ohi. 

Yksittäisten lajien tasolla suurimpia urheilulajeja kyseisellä aikavälillä olivat yleisurheilu ja jääkiekko, joilla oli molemmilla yli sata edustajaa. Pallolajit, kuten jalkapallo ja jääkiekko, olivat vahvasti edustettuina muodostaen 42% kaikista aikavälin urheilijoista.

Pienimpiä urheilulajeja olivat nykyaikainen viisiottelu, pöytätennis, taido, uimahyppy ja voimanosto, joiden edustajia oli kullakin lajilla yksi. Tämän lisäksi myös yksi urheiluhieroja suoritti varusmiespalveluksensa Urheilukoulussa.

Karinkannan mukaan määrien erot johtuvat ennen kaikkea hakijamäärien eroista.

– Meillä kaikki lajit ovat samalla viivalla hakuprosessissa, mutta totta kai, kun jostain lajista hakee vain 4-5 urheilijaa, me ei voida valita heitä 30. Tämän lisäksi tärkeäksi tekijäksi tulee, minkä tasoisia hakijat ovat lajissaan, Karinkanta avaa.

Tietokoneella Urheilukouluun

Kevään 2022 saapumiserään hakijamäärä rikkoi Urheilukoulun ennätyksiä, kun erikoishaussa haki yli 240 urheilijaa. Karinkanta perustelee hakijaennätystä jääkiekkoilijahakijoiden määrän kasvulla.

– Kevään 2022 saapumiserään haki yli sata jääkiekkoilijaa. Jääkiekko on harrastettu laji Suomessa ja meillä on hyvä valmennus kyseessä olevassa lajissa, mikä vetää hakijoita, Karinkanta nostaa.

Kyseinen saapumiserä tuo myös yhden uutuuden Urheilukouluun lajikokoonpanoon, kun Lasse Uronen valittiin ensimmäisenä e-urheilijana Urheilukouluun. ZOREE-pelinimeä käyttävä Uronen pelaa Counter-Strike: Global Offensivea ammattitasolla ja on edustanut muun muassa suomalaista Havu Gaming -joukkuetta.

Urheilukouluun on aikaisemminkin hakenut yksittäisiä e-urheilijoita, mutta Puolustusvoimien mukaan vasta nyt saatiin tarpeeksi tasokas hakija. 

Suomen elektronisen urheilun liiton (SEUL) varapuheenjohtaja Otto Takala kertoo, että tätä on odotettu jo pitkään.

– Siitä asti, kun vuonna 2017 e-urheilusta tuli yksi laji Urheilukoulun lajilistassa, ollaan oltu varpasillaan, milloin ensimmäinen e-urheilija pääsee listoille. On ollut mahtavaa nähdä, että Lasse on ensimmäinen, joka lähtee siihen prosessiin mukaan, Takala riemuitsee.

Hän uskoo, että ensimmäisen e-urheilijan valinta avaa uuden sivun lajiliiton ja Puolustusvoimien väliselle yhteistyölle.

– Lajiliiton näkökulmasta haluaisimme kehittää hakuprosessia siten, että voisimme kannustaa tiettyä joukkoa, kuten saman pelin huippu-urheilijoita, hakemaan samassa saapumiserässä Urheilukouluun. Tämä helpottaisi palveluksen aikaisten valmennusryhmien rakentamista, Takala pohtii.

E-urheilun seuraajien määrän odotetaan kasvavan tulevina vuosina yli 500 miljoonaan kansainvälisesti. Kuva Tubecon-tapahtumasta vuodelta 2019. Kuva: Arttu Kokkonen / SEUL ry.

Videopeleistä hyötyä myös intissä

Takalan mukaan e-urheilijoiden taitoja voidaan hyödyntää myös maanpuolustuksellisissa tarpeissa.

– E-urheilijoiden ennakoiva ja visuaalinen lahjakkuus sekä kommunikaatio- ja nopea päätöksentekokyky ovat pitkälle vietyjä, mitkä korostuvat maanpuolustuksessa. Tämmöisissä taitoasioissa he saattavat olla lajivaatimustensa vuoksi muihin urheilijoihin verrattuna poikkeavassa asemassa, Takala nostaa esille.

Urheilukoulu on valmistautunut e-urheilijoiden vastaanottoon muun muassa käymällä kehityskeskusteluja SEUL:n kanssa lajiin liittyvistä normeista ja valmennustarpeista.

Valmennussuunnitelmia hiotaan paraikaa lajitulokasta varten. Valmennuspäällikkö Karinkanta korostaakin, että Urheilukoululla on oltava tarpeeksi annettavaa e-urheilijoille.

– Ei ole tarkoituksen mukaista, että kaveri tulee tänne, eikä meillä ole mitään annettavaa valmennuksellisesti hänelle. Laji on tietenkin hyvin erilainen kuin muut, mutta on laji siinä missä muutkin, Karinkanta kiteyttää.