"Upseeriksi voi haluta, mutta se paikka pitää ansaita" – upseerin uralle tähtäävät mitataan Maanpuolustuskorkeakoulun valintakokeissa

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, prikaatikenraali Jaro Kesänen seurasi tulevien upseereiden valintakoesuorituksia tyytyväisenä.

Cooperin testin viimeinen minuutti käynnistyy. Numeroliiveihin pukeutuneet juoksijat kiristävät tahtiaan viimeiselle kierrokselle. 

Käynnissä on Maanpuolustuskorkeakoulun valintakokeiden juoksutesti. Jos valintakokeessa haluaa jatkaa, on juostava vähintään 2 600 metriä. Jo ensimmäisenä päivänä muutamia hakijoita on lähetetty kotiin, kun karsiva raja ei ole täyttynyt.

Ensimmäisen vuoden kadetit kannustavat uusia upseerihalukkaita, jotka pyrkivät saamaan testistä parhaat mahdolliset pisteet.

– Perkele! karjaisee loppukiriään tekevä hakija viimeisten voimiensa tunnossa.

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, prikaatikenraali Jaro Kesänen seuraa valintakokeita tyytyväisenä. Hän kiittelee joukko-osastoja ja puolustushaaroja siitä, että tarjolla on paljon hyviä hakijoita. 

– Täällä on erinomaista ainesta, mistä valitsemme seuraavat kadetit. Nämä nuorukaiset ovat todella hyvällä asenteella liikkeellä, vaikka joitain luonnollisesti jännittääkin.

Laadukas koulutus houkuttelee jäämään

Upseerikoulutuksen suosio on kasvanut viime vuosina. Tänä vuonna 780 hakijasta 549 valittiin kokeisiin, joihin kuuluu soveltuvuus- ja aineistokokeet, fyysisen kunnon testit ja lääkärintarkastus.

Fyysisen kunnon testeihin kuuluvat juoksun lisäksi vauhditon pituus ja etunojapunnerrukset. Kuva: Jooa Granlund

Rehtori Kesänen uskoo, että sekä laadukas varusmieskoulutus että Puolustusvoimien kasvanut näkyvyys vaikuttavat hakijamääriin.

– Se ei voi olla vaikuttamatta, että mediasta tulee jatkuvasti tietoa Ukrainan tilanteesta ja turvallisuusympäristön haasteista. Sitten koetaan, että haluaa kantaa oman kortensa kekoon.

Laivapalvelus horisontissa

Eemeli Poralilla, 23, on jo aiempaa kokemusta yliopisto-opiskelusta. Automaation ja tietotekniikan opinnot eivät kuitenkaan tuntuneet oikeilta. Hän kaipasi enemmän käytännön tekemistä tietokoneella istumisen sijaan.

Eemeli Porali uskoo, että pieni jännitys saa suorittamaan kokeissa paremmin. Kuva: Jooa Granlund

Jo armeija-aikana herännyt kiinnostus heräsi uudelleen, kun Porali purjehti yksin Vaasasta Välimerelle. 

– Kuusi kuukautta asustelin veneessä ja pohdin, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Siellä se sitten vahvistui.

Ei lienekään yllätys, että Poralin hakulomakkeessa on ensimmäisellä sijalla laivasto-opintosuunta. 

Viime vuoden pettymystä kirkastamassa

Ville Löfgrénille, 22, hakeutuminen upseerikoulutukseen on ollut selkeä valinta. Hän on valintakokeissa nyt toista kertaa, sillä edellisvuonna opiskelupaikka jäi kahden pisteen päähän. 

– Tämä on ainoa koulutusala, mikä oikeasti kiinnostaa.

Ville Löfgrén suoritti varusmiespalveluksensa aikana myös reserviupseerikurssin. Kuva: Jooa Granlund

Ensisijaisesti Löfgrén pyrkii Maavoimien koulutusohjelmaan, mutta edellisvuodesta poiketen myös Merivoimien rannikko-opintosuunta ja Ilmavoimat ovat mukana hakulomakkeessa. Hän kertoo valmistautuneensa systemaattisesti valintakokeisiin edellisvuoden pettymyksestä asti.

– Nyt ollaan täällä sillä mentaliteetilla, että päästään kouluun.

Kokeeseen omana itsenään

Maanpuolustuskorkeakoulun sektorijohtaja, kapteeni Antti Paasikoski kertoo, että valintakoevaiheeseen vaadittavien esivalintapisteiden rajat ovat nousseet viime vuosien aikana.

Esivalintapisteisiin vaikuttavat toisen asteen opintojen, ali- tai reserviupseerikurssien – tai niihin rinnastettavien kurssien – arvosanat. Lisäpisteitä on saatavilla myös kriisinhallintatehtävistä sekä sopimussotilaan, aliupseerin ja rajavartijan tehtävistä.

Paasikoski uskoo, että valintakokeissa pärjää parhaiten omana itsenään. Hänen mukaansa eniten hakijoita karsiutuu juoksutestissä.

Soveltuvimmat valitaan

Kun juoksutesti on ohi, laskijat kiertävät kentän ympäri keräten kaikkien tulokset. Toisinaan joudutaan turvautumaan jopa videotarkastusten apuun, mikäli esimerkiksi 2 600 metrin rajan saavuttaminen on tiukilla.

Juoksutestin lopuksi prikaatikenraali Kesänen kannustaa juossutta osastoa. Hän kertoo, että kouluun valitaan lopulta soveltuvimmat, ei välttämättä fiksuimmat tai kovakuntoisimmat.

– Siksi minäkin olen tänne päässyt, hän vitsailee ja saa aikaan hymynkareita hakijoiden suupielissä.

Kesänen toivotti onnea valintakokeissa jatkoon päässeille. Kuva Jooa Granlund

Rehtori muistuttaa, että eteneminen alokkaasta valintakokeisiin vaatii monen seulan läpi pääsemistä. Paljon töitä on kuitenkin vielä edessä.

– Upseeriksi voi haluta, mutta se paikka pitää ansaita.