Upseerin ura on vienyt everstiluutnantti Tino Savolaisen taistelunjohtajaksi Afganistaniin ja adjutantiksi Presidentinlinnaan – Hae upseeriksi nyt

Haku Maanpuolustuskorkeakouluun korkeakoulujen yhteishaun kautta on auki 24. maaliskuuta saakka.

Velvollisuudentunne sotaveteraaneja kohtaan ajoi everstiluutnantti Tino Savolaisen upseerin uralle. Se on tarjonnut hänelle mahdollisuuden nähdä maailmaa äärimmäisestä köyhyydestä kullalla siloteltuihin linnoihin ja palatseihin.

Savolainen kertoo ajatuksen upseerin urasta syntyneen jo lukioikäisenä. Tärkeä etappi oli matka talvisodan taistelupaikoille yhdessä kotipaikkakunta Karstulan sotaveteraanien kanssa.

– Huomasin ilmoituksen paikallislehdessä. Sain päättää, lähdenkö perheen kanssa Kreikkaan rantalomalle vai veteraanien kanssa Taipaleenjoelle, hän kertoo.

Matkalla Savolainen koki tilanteen, joka oli käänteentekevä koko loppuelämän kannalta. Hän seisoi juoksuhaudassa yhdessä huonekaverinsa, multialaisen sotaveteraanin kanssa. Heidän katseensa olivat samaan suuntaan, josta Neuvostoliiton joukot olivat sota-aikana tulleet.

Yhtäkkiä Savolainen huomasi kyynelten valuvan pitkin vierellä seisovan Toivon poskia. 

– Taistelijaparini ja paras ystäväni kaatui siihen, missä seisot, Savolainen kertoo sotaveteraanin todenneen.

Savolainen muistelee tilanteen menneen "todella syvälle". Se sai hänet pohtimaan, miten maksaa takaisin sen, mitä sotaveteraanit ovat aikanaan tehneet.

– Tunnistan tuon hetken käännepisteeksi elämässäni. Se vaikutti hyvin paljon siihen, että olen tänä päivänä tällä uralla.

Tavoitteet sytyttivät liekin opiskeluun

Ennen Kadettikoulua oli edessä varusmiespalvelus, jota Savolainen kertoo odottaneensa innolla. Hän päätyikin Reserviupseerikouluun sissikomppanian tiedustelulinjalle ja seuraavan kurssin kouluttajakokelaaksi.

Vuoden palveluksen jatkoksi hän toimi Jääkäriprikaatissa määräaikaisena kouluttajana, nykyiseltä nimeltään sopimussotilaana.

Opiskeluajoista Kadettikoulussa Savolainen kertoo jääneen vain hyviä muistoja. Opinnoissa hänellä oli yksi tavoite: päästä palvelemaan upseerina Utin jääkärirykmenttiin ja Laskuvarjojääkärikouluun.

– Kadettikoulussa kaikki ovat samalla viivalla. Ainoastaan oma tekeminen ratkaisee: opintomenestyksen perusteella saa valita aselajin ja palveluspaikan. En ollut lukiossa innokkain opiskelija, mutta selkeän tavoitteen myötä innostuin siitäkin.

Selkeistä tavoitteista huolimatta opintojen ohessa ehti keskittyä myös hauskanpitoon. 

– Siellä myös touhuttiin ja velmuiltiin tutkan alla, jos niin voi sanoa, Savolainen hymyilee.

Varusmiesten kanssa motivaatiomontulla

Savolaisen tavoitteet toteutuivat ja hän aloitti Kadettikoulun jälkeen Laskuvarjojääkärikoulussa joukkueenjohtajana. Koska laskuvarjojääkäritaustaa ei ollut, tuleva ammattiupseeri halusi suorittaa kurssiin kuuluvan hyppykoulutuksen yhdessä varusmiesten kanssa.

Savolainen juoksi ja punnersi "motivaatiomontulla" yhtä matkaa vasta palveluksensa aloittaneiden kanssa.

– Olin kirjoittanut päiväkirjaani, että siinä vaiheessa, kun lopettaa itsensä säälimisen, pystyy mihin tahansa. Minulle oli erittäin tärkeää, että olin ansainnut punaisen barettini ja siivet rintapieleen, kuten se oikeasti tehdään.

Ulkomaan operaatioissa Savolainen koki olevansa vastuussa etenkin alaistensa läheisille. Kuva: Jooa Granlund

Neljän varusmiesten kanssa vietetyn vuoden jälkeen Savolainen siirtyi vastikään perustettuun erikoisjääkärikomppaniaan, jossa palveli ammattisotilaana toimivia erikoisjoukko-operaattoreita.

Tehtävänä oli kehittää vasta muotoutumassa olevaa Suomen erikoisjoukkojärjestelmää.

– Ei oikein ollut valmiita perusteita, vaan innovoimme asioita yhdessä niin alaisten kuin esimiehienkin kanssa. Menimme sitä kohti, että olemme ammattimainen erikoisjoukko.

Harjoituksista todellisiin taisteluihin

Palvelus erikoisjääkärikomppaniassa toi mukanaan myös useita ulkomaan operaatioita. 

Haastavimpana niistä Savolainen pitää vuoden 2009 operaatiota Afganistanissa, jonne lähetettiin Suomesta vaalinvahvennusosasto. Savolainen toimi joukkueenjohtajana, kun joukko joutui useisiin tulitaisteluihin, joissa jäseniä myös haavoittui.

– En ollut lainkaan varma, että palaamme kaikki takaisin. Sen verran tiukkoja tilanteita siellä oli. 

Operaatioihin valmistautuessa keskityttiin paljon paikallisen kulttuurin tuntemiseen. Savolainen kertoo, että he opettelivat esimerkiksi esittelemään itsensä ja kysymään kuulumiset paikallisella kielellä. Myös islamin uskonnon tunteminen oli tärkeää. Savolaiselle on jäänyt mieleen kohtaaminen paikallisen uskonoppineen, mullahin, kanssa.

– Hän oli aivan äimistynyt, kun kerroin lukeneeni koraanin. Tällaisilla asioilla oli valtavan suurta merkitystä ja ne herättivät luottamusta meitä kohtaan.

Tiukimmaksi tilanteeksi Savolainen nimeää lokakuun 2009, kun 25–30 metriä Savolaisen ajoneuvon edellä yksi osaston ryhmistä ajoi tienvarsipommiin. 

– Ensimmäinen ajatus oli, että kaikki kuolivat. Räjähdys oli niin valtava. Lopulta kaikkea toimintaa leimasi rauhallisuus ja ammattimaisuus. Ilmoituksia alkoi tulla ja kaikki rullasi niin kuin pitää. Minulle tuli tunne, että olisin Utin leirikentällä harjoittelemassa.

Presidentin ykkösmies

Savolaisen uran seuraavaa isoa askelta ei osannut mies itsekään upseerina aloittaessaan aavistaa. Vuonna 2018 hän aloitti silloisen tasavallan presidentti Sauli Niinistön kolmantena adjutanttina. Savolainen eteni ensimmäiseksi adjutantiksi vuonna 2022.

– Niin siinä kävi, että erikoisjoukkomies löysi itsensä Mäntyniemestä ja Presidentinlinnasta. 

Savolainen näki adjutanttina historiallisia tapahtumia: Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan sekä Suomen liittymisen Natoon. 

– Silloin matkustettiin aika paljon ympäri maailmaa niiden asioiden parissa. Todella mielenkiintoista aikaa, olen kiitollinen, että sain olla mukana.

Paluu Haminaan 28 vuoden jälkeen

Adjutanttiaikojen jälkeen Savolainen aloitti Haminassa reserviupseerikurssin johtajana. Reserviupseerikoulusta hän nostaa esille sotilaskoulutuksen lisäksi myös yhteiskunnallisen vaikuttavuuden.

– Noin 1 200 koulutettavaa menee vuosittain meidän käsien läpi. He sijoittuvat johtajiksi ympäri yhteiskuntaa. 

Savolainen kertoo olevansa erittäin motivoitunut nykyisessä tehtävässään. Uransa seuraavia askeleita hän ei myönnä suunnittelevansa etukäteen. 

– Suunnittelen urani aina seuraavaan viikkoon.