Upseeri muuttuu maailman mukana

Suomalaiseen upseeriin vaikuttavat aiheesta väitelleen Suvi Kourin mukaan yhteiskunnan arvopohjan muuttuminen ja tulevaisuudessa myös Naton toimintatavat.

Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat yhä enemmän Puolustusvoimiin ja sotilaan ihanteeseen, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Suvi Kouri. Hänen väitöskirjansa Suomalainen upseeri murroksessa tarkastettiin elokuun lopulla Jyväskylän yliopistossa.

Väitöskirjassaan Kouri tarkasteli yhteiskunnallisten kehityslinjojen vaikutusta suomalaisiin ammattisotilaisiin. Upseerin kuvaan vaikuttavat muun muassa tasa-arvon entistä parempi huomioiminen, naisten enenevä hakeutuminen palvelukseen sekä yleinen yhteiskunnan arvojen muutos.

– Jotkut sotilaan perinteet säilyvät ja jotkut murtuvat, Kouri kertoo huomanneensa.

Muusta työelämästä ammattisotilaiden arkeen vuotaa esimerkiksi vaatimus palveluasenteesta ja tunnetyön tekemisestä.

Myös työvälineet muuttuvat, ja upseerin työstä iso osa tehdäänkin nykyään tietokoneen ääressä. Muutosten näkyminen Puolustusvoimissa liittyy yleiseen trendiin, jossa mikään yhteiskunnan osa ei ole enää eristynyt muista, ei edes armeija.

– Puolustusvoimat saa edelleen oikeutuksensa Suomen kansalta, joten toiminnan täytyy olla läpinäkyvää. Jokainen palvelukseen tuleva miessukupolvi tuo mukanaan omat taustansa, mikä vaikuttaa myös.

Kourin mukaan Puolustusvoimissa on 1990-luvulta asti kehitytty muun muassa johtamisessa. Autoritäärisestä johtamisesta on päästy eteenpäin ja mukaan on tullut ihmisten kohtaamista ja yksilöllisyyttä.

– Isot laivat kääntyvät toki hitaasti, mutta tahtoa ja pyrkimystä muutokseen Puolustusvoimilla on ainakin ollut, Kouri arvioi.

Upseerin työkalupakki muutoksessa

Naisten osuus upseereista on nykyään noin kolme prosenttia. Määrä on ollut hienoisessa kasvussa ja sen voi odottaa nousevan, sillä viime aikoina naisia on hakeutunut entistä enemmän vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

Yhteiskunnan arvojen muutoksista väitöskirjassa esiin nousee esimerkiksi se, että entistä useampi upseeri laittaa perheen työnsä edelle. Ammatissa, jossa paikkakunnat vaihtuvat nopeasti, tällaisella prioriteettien muutoksella on merkitystä.

Myös miehisyyteen liittyvä kielenkäyttö ja sanavalinnat ovat muuttuneet, kun naiset pääsivät suorittamaan palvelusta viime vuosituhannen lopussa.

– Hitaallakin muutoksella voidaan luoda tilaa perinteiseen miehen malliin ja ymmärtää, että on erilaisia tapoja olla hyvä sotilas.

Vaikka naisia on koko ajan enemmän Puolustusvoimissa, ja miesten arvot muuttuvat, ei Kouri usko, että Puolustusvoimat muuttuu radikaalisti nopealla aikataululla. Upseerinaiset ovat esimerkiksi peittäneet perinteisesti naisiin liitettyjä puoliaan ja pyrkineet erottumaan muista naisista, väitöskirjan haastatteluista selviää.
 
– Puolustusvoimien ydintehtävä on sota, ja sodan todellisuus mielletään miehiseksi, mikä pitää kehitystä hieman paikallaan. Työkalupakkiin voi tulla jotain lisää, mutta mitään ei välttämättä putoa pois, Kouri toteaa.

Tulevaisuuden upseereissa Kouri toivoisi näkevänsä lisää moninaisuutta. Asepalveluksen fyysisten vaatimusten lievennys eli B-kuntoisuusluokan laajennus voisi olla askel sellaiseen suuntaan.

– Toivoisin, että ei ohjattaisi niin vahvasti tietynlaiseksi, vaan ajateltaisiin, että erilaiset ihmiset tuovat Puolustusvoimiin erilaisia asioita.

Nato tuo sodan lähemmäksi

Kourin mukaan Suomen todennäköinen liittyminen puolustusliitto Natoon tulee vaikuttamaan suomalaisiin upseereihin. Käytännön tasolla esimerkiksi kielitaidon merkitys ja Suomen käytänteistä poikkeaviin toimintatapoihin sopeutuminen korostuvat kansainvälisissä tehtävissä.

Periaatteellisemmalla tasolla Kouria mietityttää upseeriston arvomaailman kehityksen suunta.

– Tulemme Naton kautta lähemmäksi sodan ja taistelukenttien todellisuutta. Viekö se sitten kehitystä taaksepäin joltain osin, hän pohtii.

Kouri ei ole huolissaan suomalaisten upseerien ja reservin upseerien koulutuksen tasosta. Reservin upseerit ovat hankkineet ammattiosaamista omilta aloiltaan, mistä on hyötyä. Kuten ylikansallisissa harjoituksissa on nähty, ei Nato-yhteistyössä pitäisi siis koulutuksen osalta olla ongelmaa. 

Erilaiset valtiot ja kulttuurit tuovat kuitenkin mukanaan erilaisia arvopohjia, jotka on myös otettava huomioon. Uutta asennoitumista on pohdittava jokaisen upseerin pään sisällä ja mahdollisesti koulutuksenkin tasolla.

Kourin väitöskirjan haastatteluissa ammattiupseerit mainitsivat "yhteisen hyvän" puolesta työskentelemisen ja taistelemisen merkittävänä osana työnsä motivaatiota. Nato tuo oman kerroksensa tuohon yhteiseen hyvään, kun puolustettavana ei ole enää pelkkä kansallisvaltio.

– Nato-maana on oltava valmis puolustamaan muita yhä enemmän. On käytävä keskustelua yhteisistä arvoista ja siitä, onko niitä ylipäätään. Ukrainan sota on näyttänyt, että jotakin jaettua voisi olla.

Natossa on monia erilaisia maita, ja ne ovat tasa-arvoasioissa hyvin eri kohdissa. Suomi tuonee pöytään jotakin tunnettuna tasa-arvon mallimaana, mutta oppia voidaan myös saada. Kourin mukaan esimerkiksi Kanadassa kiinnitetään paljon huomiota tasa-arvoon sotilasasioissa.

– Monilla Naton mailla on ammattiarmeija. Ammattiarmeijoissa on yleensä enemmän naissotilaita, mutta se ei tietenkään ole vielä tasa-arvon tae.