Robert Schumanin säätiön puheenjohtaja: Uskottava geopoliittinen visio tarvitsee yhteisen puolustuspoliittisen linjan
Ulkopoliittisen instituutin taloutta ja turvallisuutta käsittelevässä keskustelutilaisuudessa arvioitiin EU:n roolia geopoliittisella näyttämöllä ja enteiltiin Ranskan tulevaa EU:n neuvoston puheenjohtajakautta.
Ulkopoliittinen instituutti järjesti Helsingissä 7. lokakuuta englanninkielisen Talous ja turvallisuus: tuodaan eurooppalaisia lähemmäs toisiaan? -tilaisuuden. Tapahtumassa pohdittiin Euroopan unionin talous- ja puolustuspolitiikkaa, kun siirrytään pandemia-ajan jälkeiseen aikaan.
Tilaisuuden puhujina olivat Robert Schumanin säätiön puheenjohtaja Jean-Dominique Giuliani ja toimitusjohtaja Pascale Joannin, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tutkija Päivi Puonti sekä Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Niklas Helwig.
Suomalais-ranskalaisessa keskustelutilaisuudessa luotiin katsaus Ranskan 2022 alkuvuoden Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuuden teemoihin, jotka ovat taloudellinen elpyminen, unionin vaikutusvalta sekä yhteenkuuluvuus.
Alustuksen piti Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Hän avasi globaalia talouden ja turvallisuuden geopoliittista asetelmaa sekä Euroopan aseman haasteita.
– Kylmän sodan jälkeen Euroopan puolustusbudjetit pienenivät. Tänä päivänä Euroopan puolustusbudjetit ovat ylittäneet Yhdysvaltojen lisäksi maat, kuten Kiina, Venäjä ja Intia. Miten Euroopassa edetään puolustuskyvyn kehittämisessä? Aaltola pohti.
Keskustelijat toivoivat EU:lta toimijuutta ja ison roolin ottamista maailman näyttämöllä. Pascale Joannin halusi, että EU pysyy samalla tasolla Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. Tämä vaatii hänen mielestään yhtenäisyyttä sekä omista intresseistä huolehtimista.
– Meidän täytyy ottaa turvallisuutemme omiin käsiimme, koska Yhdysvaltojen intressit siirtyvät yhä enenevissä määrin Aasiaan, Joannin linjaa.
Jean-Dominique Giulianin mukaan EU:n sotilaallinen mahti, Ranska, tunnistaa, ettei se voi toimia yksin ja että EU:n pitää löytää yhteinen linja suhtautumisessa jätteihin Aasiassa ja vanhoihin liittolaisiin lännessä.
– Tarvitsemme geopoliittisen vision. Se on uskottava vain, jos meillä on myös yhteinen puolustuspoliittinen linja. Mielestäni Suomi on paras paikka aloittaa tämä keskustelu, Giuliani luonnehti.
Strateginen kompassi
Keskusteluissa nousi esiin työn alla oleva EU:n strateginen kompassi, jonka tehtävä on määrittää Euroopan puolustusyhteistyön suunta ja tavoitteet seuraavaksi 5–10 vuodeksi. Strateginen kompassi jäsentyy neljään osa-alueeseen: kriisinhallinta, resilienssi, sotilaallisen suorituskyvyn kehittäminen sekä EU:n turvallisuus- ja puolustuskumppanuudet.
Kompassin työstäminen lähti liikkeelle Saksan puolen vuoden EU:n neuvoston puheenjohtajuudesta vuonna 2020, ja sen on määrä päättyä Ranskan puheenjohtajuuteen
– Tarvitsemme keskustelua turvallisuushaasteistamme ja yhtenevistä tavoitteistamme. Strateginen kompassi on positiivinen kehityssuunta tällä saralla, Helwig arvioi.
