Väsyttääkö aamuisin? – univaje heikentää merkittävästi sotilaan toimintakykyä

Kesäaikaan siirtyminen voi tuhota unirytmin, varsinkin jos viikonloppuna ei ole ehtinyt palautua kunnolla.

Uni on olennainen osa ihmisen hyvinvointia. Sen merkitys korostuu erityisesti varusmiespalveluksessa tehtävissä, joissa fyysisen ja henkisen suorituskyvyn vaatimukset ovat korkealla tasolla.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että unenpuute heikentää sotilaan toimintakykyä. Erityisesti se hankaloittaa taistelutilanteita, joissa sotilaalta vaaditaan tarkkuutta ja nopeaa reagointikykyä.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan jokaista menetettyä unituntia kohden taistelutehokkuus heikkeni testattavilla 15–25 prosenttia. Tutkimus perustuu sotilaiden suorituskyvyn mittaamiseen eri unen määrillä.

Unen merkitys on suuri

Varusmiespalveluksessa nukkumiselle on varattu Suomessa aikaa noin kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Hiljaisuus alkaa tyypillisesti iltakymmeneltä, ja ylös noustaan tavallisesti kuudelta.

Sotilaslääketieteen keskuksessa työskentelevän psykiatrian ylilääkäri Tero Levolan mukaan varusmies tarvitsee pitkällä aikavälillä yhtä paljon unta kuin kuka tahansa noin 20-vuotias nuori aikuinen. Yleissuosituksena riittävä määrä unta on noin 7-8 tuntia vuorokaudessa.

Levolan mukaan pitkään jatkunut univaje vaikeuttaa keskittymiskykyä, luo haasteita toimintakyvylle ja heikentää psyykkistä jaksamista.

– Unen puutteen seurauksena varusmiehet voivat kokea mielialan laskua, mikä voi johtaa ärtyneisyyteen, ahdistuneisuuteen ja stressin lisääntymiseen. Lisäksi kyky omaksua uutta tietoa ja strategioita voi kärsiä, Levola kertoo.

Hän lisää, että univaje heikentää myös stressinsietokykyä. Se puolestaan vaikeuttaa varusmiehen sopeutumista paineen alla oleviin tilanteisiin, kuten taistelutehtäviin ja vaativiin koulutuksiin.

Kesäaika voi sekoittaa unirytmin

Yksi ajankohtainen varusmiesten unirytmiin vaikuttavista tekijöistä on lähestyvä kellojen siirtäminen kesäaikaan.

Sen myötä valoisa aika pitenee illalla, mikä saattaa estää unen tuloa ja pidentää nukahtamisaikaa.

Levolan mukaan tunnin aikaero ei suoranaisesti aiheuta suurta muutosta, mutta se voi hetkellisesti sekoittaa unirytmiä ja saattaa vaikuttaa joidenkin vireystilaan.

– Kesäaikaan siirtyminen tarkoittaa käytännössä vain tunnin lyhyempää yötä. Ihminen sopeutuu tähän yleensä varsin nopeasti, Levola selittää.

Aliupseerioppilas Jan Höglund ei turhaan stressaa menetettyä tuntia kesäaikaan siirtymisen yhteydessä. Kuva: Elmeri Lehti

Levolan mukaan isoimman haasteen kesäaika tuo iltavirkuille, jotka ovat tottuneet menemään myöhemmin nukkumaan. Tällöin kesäaikaan siirtyminen voi venyttää nukahtamista entisestään, jolloin aamuherätys tuntuu tavallista raskaammalta. Iltavirkkujen kannattaa pyrkiä pitämään kiinni päivärytmistään ja menemään ajoissa nukkumaan.

– On tärkeää, että päivärytmiä ei tietoisesti venytetä, koska se voi vaikeuttaa sopeutumista. Kun vuorokausirytmistä onnistuu pitämään kiinni, kesäaikaan siirtyminen sujuu yleensä varsin nopeasti, Levola painottaa.

Palvelus opettaa kestämään väsymystä

Levola huomauttaa, että tärkeä osa sotilaskoulutusta on opettaa varusmiehille, miten keho ja mieli sopeutuvat vaativiin olosuhteisiin, joissa unta ei aina saa riittävästi.

– Varusmiespalveluksessa opetetaan, kuinka väsymystä voi hallita ja miten siitä voi palautua mahdollisimman tehokkaasti, Levola täsmentää.

Kyky toimia väsymyksen alaisena on Levolan mukaan tärkeä sotilaallinen taito, sillä tositilanteissa ei aina ole mahdollista nukkua suositeltuja määriä.

Kaiken kaikkiaan varusmiespalvelus asettaa jaksamisen välillä koville. Levola muistuttaa, että lomat ja viikonloppuvapaat kannattaa käyttää järkevästi palautumiseen ja lepoon.

Aamuherätyksissä on jopa tunnin vaihteluväli

Monessa varuskunnassa herätykset porrastetaan aamuisin. Kaartin jääkärirykmentissä aikaisin aamuherätys on kuljetuskomppaniassa, jossa varusmiehet nousevat jo kello 5.30. Myöhäisin puolestaan on Tiedustelukomppaniassa, jossa herätys on vasta kello 6.30.

Tiedustelukomppanian päällikön, kapteeni Matias Sankarin mukaan myöhäisempi herätys perustuu porrastettuihin ruokailuaikoihin.

– Kaikki rykmentin varusmiehet eivät mahdu samaan aikaan syömään. Meidän yksikkömme aamupalavuoro on myöhäisin, ja herääminen on aikataulutettu sen mukaisesti, Sankari kertoo.

Hän jakaa ymmärryksen siitä, että varusmiespalveluksen rytmi saattaa poiketa siviilielämän rytmistä. Sankarin mukaan varusmiespalveluksen arkeen kuitenkin tottuu varsin nopeasti ja varusmiehille annetaan riittävästi lepoaikaa.

– Ensiarvoisen tärkeää on, että lepoaika käytetään oikein. Palveluksessa jaksaa varmasti, kun ei tuhlaa lepoaikaa esimerkiksi puhelimen selailuun, Sankari toteaa.

Tiedustelukomppaniassa varusmiespalvelustaan suorittava aliupseerioppilas Jan Höglund kertoo, että annettu lepoaika on hänelle riittävä. Hän kuitenkin kokee myöhäisemmän herätyksen toimivampana ratkaisuna, joka mahdollistaa paremman vireystilan päivän palvelukseen.

– Alokaskaudella herätys oli kello 6.00, mutta nyt se on vasta 6.30. Mielestäni jopa puolen tunnin ero tuntuu loppupelissä merkittävältä, Höglund toteaa.

Hän ei itse stressaa kesäaikaan siirtymisen vaikutuksista unirytmiin. Höglundin mukaan haasteena voi olla illalla unen saaminen, mutta hän on vakuuttunut, että keho tottuu nopeasti uuteen rytmiin.

– Ensimmäinen yö jää todennäköisesti lyhyemmäksi, mutta parin päivän jälkeen keho sopeutuu kesäaikaan, Höglund täsmentää.

Hän allekirjoittaa myös Sankarin näkemyksen lepoajan tärkeydestä.

– Kun yksikössä alkaa hiljaisuus, kannattaa mennä heti nukkumaan, eikä jäädä roikkumaan puhelimelle. Seuraavana päivänä jaksaa paljon paremmin, kun ei hukkaa nukkumisaikaa TikTokin selailuun, Höglund kiteyttää.