Ulkopolitiikan pyörteissä – kuinka Venäjä reagoisi?
Presidenttiehdokkaat, lukuunottamatta sydämen rytmihäiriöistä kärsivää Matti Vanhasta (Kesk.), kävivät keskustelua Helsingin yliopiston juhlasalissa maanantaina 13.11 Venäjän mahdollisesta reagoinnista, jos Suomi päätyisi liittymään Natoon.
Presidentinvaalin toista vaalitenttiä järjestämässä olivat Ilta-Sanomat, Paasikivi-seura, UKK-seura sekä Suomen YK-liitto.
Tuula Haataisen (SDP) mielestä ehdoton lähtökohta on, että Suomi päättää omista asioistaan mukaan lukien liittoutumisestaan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan. Haatainen korosti kuinka Suomi on pystynyt rakentamaan toisen maailmansodan jälkeen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa säilyttäen samalla rauhan, vakauden ja itsenäisyyden.
– Olemme perustaneet politiikkamme hyviin naapurisuhteisiin. Olemme liittyneet Euroopan Unioniin, joten emme enää ole puolueettomia, vaan liittoutumattomia. Jaamme Euroopan unionin kanssa yhteisen arvopohjan. Olemme myös erittäin tiivis osa Pohjoismaita ja teemme pohjoismaista yhteistyötä, joka on itselleni hyvin tärkeää, totesi Haatainen.
Pekka Haavisto (Vihr.) haastoi näkemyksen, että Venäjä tulee aina olemaan Vladimir Putinin Venäjä ja totesi, että jo menneet sata vuotta osoittavat Venäjän tekevän heiluri liikettä länsuuntauksen sekä slaavilaisten tendenssien ja eristäytymisen välillä.
– Vaikka tilanne tällä hetkellä näyttää huonolta, Venäjä ei tule aina olemaan samanlainen, Haavisto huomautti.
Haavisto vastustaa Nato-jäsenyyttä, koska hän uskoo Venäjän tulevan lisäämään varustustaan Naton ulkorajojen hivuttautuessa Venäjän rajoille. Haavisto huomautti myös kansanäänestyksen alttiudesta mahdolliselle informaatiovaikuttamiselle.
– Siihen mitä tapahtuu itärajalla Suomen liittyessä Natoon on suurlähettiläällä kolme vastausvaihtoehtoa: olla tekemättä mitään, vähentää varustusta tai lisätä varustusta. Jos Naton ulkoraja tulee Suomen kohdalle ja Suomi jakaa Venäjän maalituksen Naton kanssa,
aika luonnollinen vastaus on lisätä varustusta.
Laura Huhtasaari (PS) uskoi kansan olevan valmis keskustelemaan ulkopolitiikasta ja piti kansanäänestystä Natosta tarpeellisena.
– Realistisuus on kaiken lähtökohta. Tiedämme kuinka suurvallat toimivat. Kyllä Yhdysvallatkin reagoi, kun Kuubaan tuli ydinohjuksia. Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta täytyy saada keskustella avoimesti – myös Natosta. Normaalissa tilanteessa Natosta kuuluu järjestää kansanäänestys – isien ja äitien pitää antaa päättää, kun Suomessa on voimassa asevelvollisuus.
– Kun Venäjän karhua pistää persuksiin niin kyllä se reagoi, Merja Kyllönen (Vas.) totesi suorasanaisesti.
Kyllönen näki liikenteen suurimpana uhkana Suomelle. Ratkaisuna hän pitää puolestaan keskinäisriippuvuuden kehittämistä.
– Kun ajattelee, kuinka Suomea vastaan olisi helppo reagoida siihen on yksi vastaus – liikenne. Energiapolitiikka on Venäjän heikko lenkki. Meidän kaikkien pitää tehdä toimia, että meillä olisi niin suuri keskinäisriippuvuus, ettei tällaiseen tilanteeseen päädyttäisi.
Sauli Niinistö (valitsijayhdistys) korosti tosiasioiden selittämistä selkeästi puolin ja toisin sekä suoraviivaisuutta.
– Savonlinnassa toimittaja kysyi Putinilta, miksi Kiina harjoittelee kanssanne Itämerellä. Putin vastasi, ettei se ole ketään vastaan tai mikään blokki. Minä totesin samaan kysymykseen, että me harjoittelemme ruotsalaisten ja jenkkien kanssa Aurorassa eikä sekään ole mikään blokki tai suunnattu ketään vastaan. Se keskustelu selvitettiin sillä.
Niinistö kertoo Putinin todenneen, että jos Suomi liittyisi Natoon olisi rajan takana Venäjän kannalta vihollinen. Se onko se syy jättäytyä Naton ulkopuolelle, on Niinistön mukaan toinen juttu.
– Emme voi sille mitään, jos Venäjän mielestä Nato on vihollinen. Varmasti Venäjä reagoi, jos vihollinen ilmaantuu pisimmällä pätkälle heitä vastaan. Suomen raja Venäjän kanssa on yhtä pitkä kuin muiden Nato-maiden yhteensä, Niinistö arvioi.
Nils Torvalds (RKP.) huomauttI, että keskustelua Natosta tarvitaan, jotta Venäjän poliittinen valta ymmärtäisi, että myös ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiat, kuten Nato ovat osa normaalia keskustelua demokraattisessa valtiossa, johon ulkovalloilla ei ole oikeutta puuttua.
– Militaristinen kulttuuri, joka on aika vahvalla Venäjällä saattaa reagoida selkäytimellä eikä aivoilla. Venäjän suurlähettiläs oli aikanaan sitä mieltä, ettei Karjala-oluessa saisi olla sapelia ja miekkaa. Mitä tapahtuikaan? Koko kansa lähti yhtenä miehenä ja naisena ostamaan sitä olutta kaupasta mielenosoituksena typerää venäläistä politiikkaa vastaan.
