Ulkoministeri Soini: Isisiä vastaan on taisteltava

Suomi osallistuu aktiivisesti kriisinhallintaan esimerkiksi vahvistamalla osallistumistaan Libanonissa. Ulkoministerin mukaan Isisin vastaiseen taisteluun osallistuminen tekee myös Suomesta potentiaalisen kohteen.

Pitkään valmisteltu valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko toteaa turvallisuusympäristön olevan voimakkaassa muutoksessa sekä Suomen lähialueilla että maailmanlaajuisesti. Ulkoministeri Timo Soini kertoo selonteon saapuneen uudenlaiseen maailmaan.

– On tapahtunut Krimin pakkoliittäminen, ja Itä-Ukrainassa on sodankaltainen tilanne, joka on vaikuttanut Itämeren alueen turvallisuustilanteeseen. Tämän lisäksi on uhkia: Isis (Daesh), maahanmuutto laajassa mitassa, terrorismi, Soini listaa.

Uhkien lisäksi Soini luettelee potentiaalisia ongelmakohtia. Nigeriassa ja muualla Afrikassa väestönkasvu on erittäin voimakasta. Lähi-itä on aina potentiaalinen konfliktialue. Etelä-Kiinan merellä käydään kinoja, Venäjä sotii Syyriassa.

Turvallisuusympäristön nopea muutos kiteytyi jo selonteon julkaisua seuranneina päivinä. Moni ei osannut odottaa Ison-Britannian äänestävän EU:sta eroamisen puolesta. Soinin mukaan brexit tulee väistämättä vaikuttamaan Euroopan turvallisuustilanteeseen ja tulevaisuuteen.

– Kyseessä on niin iso päätös, että se vaikuttaa pitkällä aikavälillä. Dramattista on nyt se, mitä EU tekee. Lähteekö EU tiivistämään puolustusta ja nostamaan puolustusmenoja, vai tuleeko Natosta entistä enemmän henkivakuutus siihen kuuluville maille, Soini puntaroi.

Suomi läsnä Lähi-idässä

Vuosi 2016 on suomalaisen rauhanturvaamisen juhlavuosi. Suomi on osallistunut kansainvälisiin operaatioihin jo 60 vuoden ajan. Tällä hetkellä suomalaiset esimerkiksi kouluttavat Isisiä vastaan taistelevia kurdien Peshmerga-joukkoja Lähi-idässä. Soini kokee joukkojen kouluttamisen olevan hyvä tapa osallistua kriisinhallintaan.

Suomen osallistuminen operaatioon on tuottanut tulosta, ja Isis on Soinin mukaan todella ahtaalla. Edessä on kuitenkin yhä suuria haasteita.

– Iso asia on nyt Mosulin miljoonakaupunki. Jos se koitetaan ottaa takaisin, ja jos Daesh ei antaudu, on kyseessä karmea harmageddon. Daeshin kanssahan ei neuvotella, Soini sanoo painokkaasti.

Lähi-idän nykytilanteen taustalla on esimerkiksi vuoden 2011 arabikevät, jonka Soini kokee olleen pettymys. Lähi-itään ei saapunutkaan demokratiaa, vaan aluetta vaivaavat yhä konfliktit.

Myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mika Aaltola toteaa Lähi-idän olevan tällä hetkellä katastrofaalisessa tilanteessa.

– Tilanne tulee jatkumaan kivuliaan sotkuisena vuosia tavalla, joka säteilee Eurooppaan ja laajemminkin. Lähi-idässä on paljon huolenaiheita. Esimerkiksi Venäjän halukkuus olla tukemassa Bashar Al-Assadin hallintoa tulee jatkamaan Syyrian konfliktia vielä pitkään, Aaltola pohtii.

Mielipiteet siitä, miten Syyrian hallinnon kanssa pitäisi toimia, ovat jakautuneet myös länsimaissa. Ulkoministeri Soinin näkemys asian suhteen on kuitenkin selvä.

– Al-Assadin on poistuttava, hänen kätensä ovat veressä. Hallinnon kanssa on kuitenkin pakko keskustella, Soini sanoo.

Konflikteja ympäri maailmaa

Peshmerga-joukkojen kouluttamisen lisäksi Suomi on vahvistamassa osallistumistaan Unifil-operaatioon Libanonissa.

– Vastaamme Pariisin terroriteosta johtuneeseen Ranskan avunpyyntöön vahvistamalla Unifilia. On mielestäni erittäin tärkeätä, että vastaamme pyyntöön. Rahasta on toki aina tiukkaa, meni viikkoja etsiä mistä rahat haetaan, Soini miettii.

Ulkoministerin on käynnissä olevien konfliktien lisäksi tarkkailtava myös mahdollisia tulevia konfliktialueita, joihin suomalaisia rauhanturvaajia mahdollisesti tulevaisuudessa lähetetään. Potentiaalisiksi alueiksi Soini listaa Malin, Burundin ja Nigerian lähialueet. Myös Aaltolan mukaan Afrikassa kytee monia ongelmia.

– Afrikassa on kroonisia kriisipesäkkeitä, jotka tulevat varmasti aika ajoin ongelmallistumaan. Samaan aikaan pitää toki muistaa, että Afrikka on kehittyvä manner, eikä siellä ole pelkästään konflikteja. Pahimmat konfliktit saattavat kyteä Itä-Aasiassa, jossa Taiwanin ja Kiinan merialueet ovat globaalin kriisin mahdollisia paikkoja, Aaltola toteaa.

Sotilaiden avulla toteutettavan kriisinhallinnan ohella Soini painottaa myös kaupankäynnin edesauttavan rauhaa konfliktialueille. Eurooppa ei hänen mukaansa voi eristäytyä taloudellisesti, tai seurauksena on hallitsematonta maahanmuuttoa.

– Afrikka on kohtalonkysymyksemme. Jos emme tee reilua kauppaa ja päästä afrikkalaisia tuotteita tänne, tänne tulevat ihmiset.

Isis vaikuttaa Suomeen

Ulkoministeri Soinin mukaan Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu sotilaallista uhkaa, eikä sellaista ole myöskään näköpiirissä. Esimerkiksi suomalaisten sotilaiden läsnäolo Lähi-idässä luo kuitenkin turvallisuusriskin myös Suomeen.

– Totta kai osallistuminen tekee meistä tietyllä tapaa osallisen ja siinä mielessä potentiaalisen kohteen. Vaikka emme osallistu taisteluihin, ja omia tappioita ei toistaiseksi ole, toimintaan liittyy aina riskejä. Jonkun on kuitenkin noustava Daeshia vastaan.

Soini nostaa esille myös Isisin riveihin Suomesta lähteneet taistelijat, jotka Suomeen palatessaan saattavat muodostaa turvallisuusriskin. Aaltolan mukaan palaavat sotilaat ovat osa Suomeen kohdistuvaa hybridiuhkaa.

– Isisin hybridivaikuttaminen on kohdistunut myös Suomeen. Palaavat taistelijat ovat radikalisoituneita, ja saattavat levittää terrorismiin liittyvää viestiä.  Myös sosiaalisen median avulla voidaan vaikuttaa suoraan suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomen turvallisuutta ei voi enää ymmärtää syksyn 1944 analogioiden varassa, Aaltola toteaa.

Ulkoministeri Soinin mukaan Suomi varautuu aktiivisesti hybridiuhkiin. Selonteossa todetaan Suomen selvittävän mahdollisuuksia hybridiuhkiin keskittyvän osaamiskeskuksen perustamiseksi. Soini ei kuitenkaan toistaiseksi uskalla luvata hankkeelle tarkkaa aikataulua.