Ulkoministeri Haavisto: Olemme syvemmällä Naton rakenteessa

Suomi on Naton tarkkailijajäsen nyt, kun Nato-jäsenyyttä koskeva liittymispöytäkirja on allekirjoitettu. Tarkkailijäsenenä Suomi voi edelleen syventää suhteitaan puolustusliittoon Nato-työskentelyyn osallistumisen kautta.

Suomen Nato-jäsenyysprosessissa on otettu tällä viikolla harppaus, kun Suomen Nato-jäsenyyttä koskeva liittymispöytäkirja allekirjoitettiin Naton päämajassa Brysselissä eilen. Samalla allekirjoitettiin myös Ruotsin vastaava liittymispöytäkirja. Allekirjoitustilaisuudessa Suomen edustajana läsnä ollut ulkoministeri Pekka Haavisto toteaa, että prosessi on edennyt varsin nopeasti. Viime viikolla pidetyssä Naton huippukokouksessa Madridissa ratkesi Haaviston mukaan Turkki-solmu, kun Turkin varaus jäsenyysneuvottelujen alkamisen suhteen poistui. 

Suomen liittymispöytäkirjan allekirjoittajina oli Nato-jäsenmaiden suurlähettiläitä. Se lähtee ratifiointikierrokselle Naton kaikkiin 30 jäsenmaahan. 

– Monet maat ovat ilmoittaneet pyrkivänsä mahdollisimman nopeaan ratifiointiin. Varmasti enemmistö vie tämän prosessin hyvin nopeasti läpi, Haavisto uskoo.

Natoon hakevalle maalle myönnetään Naton tarkkailijajäsenyys liittymispöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen. Tarkkailijajäsen pääsee osallistumaan Naton kokouksiin. 

– Se tarkoittaa sitä, että olemme syvemmällä Naton rakenteessa. Saamme kaikki hommat mitä Natossa on, ja olemme integroituneempia Natoon sitäkin kautta, Haavisto selittää.

Maanantaina ennen liittymispöytäkirjan allekirjoittamista käytiin Nato-jäsenyyttä koskevat liittymiskeskustelut, joissa Suomi muun muassa vahvisti sitoutumisensa niin sanotun Pohjois-Atlantin sopimuksen sisältöön. Siinä on yhteensä 14 artiklaa, joista neljännen mukaan jokainen liiton jäsenmaa voi pyytää muilta jäsenmailta neuvoa, kun se kokee turvallisuutensa olevan uhattuna. Viides artikla peräänkuuluttaa avun antamista liiton jäsenmailta tilanteessa, jossa jokin jäsenmaista joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. 

Haaviston mukaan tarkkailijajäsenyys tuo suojaa Suomelle. Tärkeintä hänen mielestään on kuitenkin se, että Suomi saa osallistua myös oman puolustuksensa suunnitteluun yhdessä muiden Nato-maiden kanssa.

– Kaikken tärkeintä on se, että tulemme ottamaan osaa puolustussuunnitteluun, joka koskee Suomea, hän painottaa.