Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Julius Numminen

Kuvassa kenraalimajuri Janne Jaakkola.

Kenraalimajuri Janne Jaakkolan mukaan kaikki, mikä Ukrainassa toimii ei välttämättä toimi Suomessa.

Ukrainassa soditaan korotetusti maalla – ja meemeissä

Julius Numminen

Ukrainan sotaa kuvataan melko perinteiseksi maalla käytäväksi sodaksi. Samalla se rikkoo perinteitä ensimmäisenä Tiktok-sotana.

Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:n järjestämässä SecD-Day Conference and Exhibition tapahtumassa puitiin Ukrainan sotaa ja siitä kertyneitä oppeja. Puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraalimajuri Janne Jaakkola avasi kaksipäiväisen tapahtuman jälkimmäisen puoliskon torstaina 9. helmikuuta.

Jaakkolan mukaan Ukrainan sodassa ilmenee selkeästi sodankäynnin eri kerrokset, kuten totaalinen sodankäynti ja infosota. Hänen mukaansa yksi elementti nousee kuitenkin ylitse muiden.

– Olemme nähneet sodan painottuvan ennen kaikkea maavoimiin. Ilma- ja meritilassa ei tapahdu niin paljoa. Kyberissä kylläkin, mutta sotaa käydään korostetusti maalla, Jaakkola sanoo englanninkielisessä puheessaan.

Hänen mukaansa sodassa käytetystä teknologiasta ja erityisesti Venäjän käyttämistä systeemeistä voidaan ottaa ja tullaan ottamaan oppia myös Suomessa. Jaakkola kuitenkin muistuttaa, että kaikki mikä toimii Ukrainassa ei välttämättä toimisi Suomessa.

– Saamme paljon kysymyksiä siitä, miksi emme osta Ukrainassa hyvin toimivia miehittämättömiä ilma-aluksia. Jos katsotaan esimerkiksi Pohjois-Suomea, ovat puolet vuoden päivistä täysin pilvisiä, olosuhteet jäätäviä ja rajan takana olevat uhkakuvat erilaisia. Emme voi ostaa systeemiä, johon emme voisi tarpeen tullen tukeutua, Jaakkola sanoo.

Dosentti Juha Honkonen (vas.), majuri Antti Paronen sekä everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta analysoivat Ukrainan sodan oppeja. Kuva: Julius Numminen

Ensimmäinen Tiktok-sota

Tapahtumassa niin ikään puhuneen Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessorin, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtisen mukaan Ukraina on onnistunut hyvin sodan ajan viestinnässään. 

– Viranomaisviestintä on tärkeää, mutta Ukraina on onnistunut siinä, että se on antanut melko vapaat kädet kansalaisyhteiskunnalle luoda kansanomaista viestintää, jota on samalla tuettu ylhäältä käsin, hän analysoi.

Esimerkkinä Huhtinen nostaa esille Ukrainian Memes Forces -käyttäjätilit, joilla on satoja tuhansia seuraajia sosiaalisen median palveluissa. Näille sivuille tehdään päivittäin meemejä sodan ajankohtaisista tapahtumista.  

– Meemitaistelu on muutamista minuuteista kiinni. Niiden tekijöiden on ymmärrettävä viihde- ja populaarikulttuuria sekä yhdisteltävä niitä taisteluiden tapahtumiin, Huhtinen sanoo. 

Hänen mukaansa meemien vahvuus on siinä, että ne leviävät nopeasti, eikä niiden ymmärtäminen välttämättä vaadi kuvan tekijältä ja katsojalta yhteistä kieltä. Humoristinen viestintä kerää pisteet etenkin nuoremmalta sukupolvelta.

– On sanottu, että tämä on ensimmäinen Tiktok-sota. Aikuisikään tulevat ihmiset saattavat kokea sodan seuraamalla sitä meemeistä. Niihin yhdistellään ihan kovaa kuvaa ohjuksista, mutta sitten laitetaan mukaan esimerkiksi nalleja, jotka resonoivat ja joilla koukutetaan tietty sukupolvi seuraamaan tätä toimintaa, Huhtinen kuvaa.

Meemisodan taistelukentällä Venäjästä ei ole Ukrainalle vastusta. Huhtisen mukaan Venäjä painottaa viestinnässään eri kanavia.

– Venäjä ei pärjää tässä sen takia, että heidät on blokattu länsimaisista sosiaalisen median palveluista pois. Heidän puoleltaan propaganda on ollut perinteistä pilapiirrostoimintaa, hän toteaa. 

Johtajan johdolla

Huhtisen mielestä Ukrainan sodassa piilee opetus myös kaikille johtajana toimiville. Modernin johtajan elkeitä ei tarvitse hakea Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyia kauempaa.

– Zelenskyi on julkisuudessa paljon esillä, mutta hän on myös operatiivinen johtaja, joka johtaa olemassaolosta taistelevaa maataan. Sodan aikana hän tulee keskimäärin kerran tai kaksi kertaa päivässä median eteen ja tuo itse ulos tärkeimmät strategiset viestinsä, Huhtinen sanoo.

– Hän ei ole siis ulkoistanut viestintää viestintäosastolle tai muulle vastaavalle, vaan viestintä on täysin integroitu hänen johtamistoimintaansa, hän jatkaa.

Huhtisen mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin julkikuva on puolestaan diktatuureille tyypilliseen tapaan hieman etäinen.

– Putin taas vaihtaa julkisuudessa esiintyviä kasvoja ja henkilöitä sen mukaan, kenet maalataan syylliseksi ja kuka ottaa kansan syyt niskoilleen, hän kuvaa.