Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Jesse Liitola

Panelisteja Suomi-Areenalla

Mika Aaltola, Jarno Limnéll, Jarna Hartikainen, Juho Rikala sekä Jari Pirhonen keskustelivat kyberturvallisuudesta.

Ukrainan sota Suomi-Areenan keskiössä

Karl Koli

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijat käyvät tällä viikolla keskustelua muun muassa Ukrainan sodan globaaleista vaikutuksia sekä Venäjän sotatoimien seuraavista askelista.

Maanantaina käynnistyneissä paneelikeskusteluissa keskustelua käytiin Ukrainan sodasta ja sen seurauksista. 

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kommentoi Venäjän kybersodankäyntiä Ukrainaan liittyen. Hänen mukaansa Venäjän kybervaikuttamisen tarkoituksena on vaikeuttaa ihmisten arkea ja sitä kautta horjuttaa yhteiskunnan toimintoja. Venäjä onkin viime vuosina kasvattanut vaikutus aluettaan maailmalla. 

– Venäjä ulottaa kyberiskunsa yhä enenevässä määrin Suomeen, Ruotsiin ja muihin länsimaihin. Hyökkäykset ovat käynnissä koko ajan huomaamattomasti.

– Häiriöt ja ongelmat tulevat jatkumaan myös Suomessa, joten meidän pitää varmistaa yhteiskunnan toimivuus ja arjen sujuvuus myös täällä Suomessa, Aaltola toteaa. 

Huoltovarmuuskeskuksen varautumispäällikkö Jarna Hartikaisen mukaan Ukrainan sodan alussa odotettiin laajaa kybervaikuttamista, mutta näin ei lopulta tapahtunut. Aaltolan mukaan sodan pitkittyessä tähän saattaa tulla muutos. 

– Ukrainan sota on ollut tähän asti perinteinen tuhoamissota. Talvella saatetaan varmasti ottaa käyttöön yhä enemmän kyber- ja hybridivaikuttamista mukaan, Aaltola arvioi.

Sodan pahentama energiakriisi nakertaa tukea Ukrainalle

Ukrainan sodan synnyttämä energiakriisi uhkaa Venäjän vastaisen vastarinnan hiipumiseen Euroopassa. Huolena on myös se, miten rauha Suomessa ja Euroopassa tullaan säilyttämään, kun vaikutukset alkavat näkymään ihmisten elintasossa. 

Kansanedustaja Eeva Kallin mukaan keskeistä on toistaa kansalaisille, miksi koviin pakotteisiin on päädytty. 

–  Meidän päättäjien pitää muistuttaa kansalaisia siitä mistä tämä energiakriisi johtuu ja mitä arvoja näillä toimilla puolustetaan, Kalli muistuttaa. 

Europarlamentaarikko Henna Virkkusen mukaan erityisesti suomalaiset tajuavat tilanteen ja hyväksyvät sen, mutta muissa Euroopan maissa tilanne on toisenlainen. 

– Suomalaiset ovat valmiita koviin pakotteisiin Venäjälle ja tukeen Ukrainalle, tässä me olemme Euroopan kärkeä. Monessa muussa maassa tilanne on energiariippuvuuden takia vaikeampi. 

- Euroopan Unionin pitää tukea Euroopan maita ja meidän pitää yhdessä keksiä keinoja vähentää riippuvuutta Venäjän energiasta. Uusiutuva energia on tässä yksi mahdollisuus, Virkkunen tuumaa. 

Venäjän sotarikosten selvittäminen otettava tosissaan

Venäjän sotarikoksia puitiin Porin Raatihuoneen lavalla kovaan sävyyn. Ukrainan sota-alueella useaan kertaan vieraillut toimittaja Antti Kuronen kertoo uskovansa syyllisten jonkinlaiseen vastuuseen saattamiseen. 

– Uskon, että sotarikokset johtavat jonkinlaiseen tuomioon, sillä niitä selvitetään nyt Ukrainassa todella perusteellisesti ja tarkasti, Kuronen tuumaa.

Suomen Lakimiesliitton puheenjohtajan ja prosessioikeuden professorin Tuula Linnan mukaan kansainvälisessä järjestelmässä on selvät säännöt miten sotarikosten parissa toimitaan, mutta keinot toimeenpanna ne ovat lähes olemattomat. 

– Maailman kansainvälisen oikeuden säännöt ovat hyvät, mutta niiltä puuttuu toimeenpanomekanismit ja tähän on tultava muutos. Meidän on Ukrainan sodan myötä päästävä eroon tästä rankaisemattomuuden kulttuurista, Linna kommentoi.