Uhraukset Afganistanissa tukevat kehitystä
Suomi osallistui kriisinhallintaan Afganistanissa lähes 20 vuoden ajan. Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan Afganistanin operaatioita analysoimalla kehitys monella saralla on mahdollista. Korvaamattomat tappiot eivät ole turhia.
Puolustusministeriö julkaisi elokuussa Afganistan-selvityksen, jossa tarkastellaan Suomen kohtaamia onnistumisia ja tappioita Afganistanin kriisinhallintaoperaation aikana.
Vuonna 2001 Afganistaniin perustettiin YK:n päätöksellä Iso-Britannian johdolla International Security Assistant Force (ISAF) turvaamaan Afganistanin väliaikaista hallitusta ja hallituksen sekä YK:n henkilöstöä. Suomi asetti omia joukkojaan Afganistaniin vuonna 2002 siviili-sotilas -yhteistoimintaosaston (CIMIC) muodossa.
ISAF siirtyi Naton johdettavaksi elokuussa 2003 ja sen toiminta päättyi vuonna 2014, mutta tilalle tuli Resolute Support -operaatio, jonka tarkoituksena oli kouluttaa ja avustaa afgaanijoukkoja. Kansainväliset joukot eivät enää osallistuneet taistelutilanteisiin Resolute Support -operaation myötä.
Vuonna 2021 Naton jäsenvaltioiden puolustusministerit päättivät, että Resolute Support -operaatio lopetetaan saman vuoden kesällä. Viimeiset suomalaiset joukot palasivat Suomeen kesäkuussa 2021.
Lähes 20 vuoden aikana Afganistanissa palveli lähes 2500 suomalaista sotilasta. Kaksi sotilasta kaatui ja 15 haavoittui.
Suomi osallistui kriisinhallintaan yhteensä 315 miljoonalla eurolla. On arvioitu, että kokonaisuudessaan globaalit toimijat ovat käyttäneet Afganistanin kriisinhallintaan yhteensä 995 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
Afganistanin kriisinhallintaoperaatiot mahdollistivat vuosittain yli kahdeksan miljoonan lapsen koulunkäynnin. Kuva: Puolustusvoimat
Pysyvä vakaus jäi toiveeksi
Pitkään kriisinhallintaoperaatioon liittyy paljon tunteita. Puolustusministeri Antti Kaikkosen tuntemukset operaation päättymisestä ovat ristiriitaiset.
– Toki lähtiessä askarrutti, mikä on Afganistanin tulevaisuus. Vaikeista olosuhteista ja suurista riskeistä huolimatta evakuointioperaatio sujui hyvin. Tässä suojausjoukon osaamisella ja kokemuksella kriisinhallintatehtävistä oli keskeinen rooli.
Selvityksen mukaan kriisinhallintaoperaatio epäonnistui Afganistanin pidempiaikaisessa vakauttamisessa. Suomen osuus operaatioissa oli verrattain pieni, mutta suomalaiset joukot onnistuivat hoitamaan omat tehtävänsä hyvin osana isompaa kokonaisuutta. Kaikkosen mielestä suomalaisten osallistuminen antoi eväitä vastaisen varalle, mutta epäonnistuminen isossa kuvassa on sääli.
– Afganistanin operaatioiden seurauksena puolustusyhteistyö kumppaniemme, muun muassa Yhdysvaltojen ja Naton, kanssa syventyi. Puolustusvoimien osaaminen ja suorituskyvyt kehittyivät, eli mukanaolosta oli kouriintuntuvaa hyötyä myös omalle maanpuolustuksellemme. Taleban kuitenkin onnistui ottamaan maan valtaansa vain muutamissa kuukausissa sen jälkeen, kun kansainvälisten joukkojen läsnäolo maassa vähentyi. Pienellä Suomella ei ollut kokoaan suurempia mahdollisuuksia vaikuttaa tähän kehitykseen.
Kaikkonen painottaa operaation jälkeisen analysoimisen tärkeyttä. Hän toivoo, että yhdessä muiden avunantajien kanssa pureuduttaisiin tapahtuneeseen ja että siitä voitaisiin ottaa opiksi.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen kiittää kaikkia operaatioihin osallistuneita. Kuva: Tomi Edwards
Kansallinen intressi ei unohdu kriisinhallinnan keskellä
Kaikkonen muistuttaa, että kaikkea Afganistanissa saatua oppia ei voi suoraan siirtää muihin ympäristöihin, mutta muun muassa tulenjohdon, taisteluensiavun ja lääkinnän, tiedustelun, logistiikan ja viestinnän saralla tapahtunut kehitys palvelee tulevien kriisinhallintaoperaatioiden lisäksi myös Suomen kansallisen puolustamisen intressiä. Suomella on operaation jälkeen noin 2500 kovan koulun käynyttä sotilasta aktiivipalveluksessa ja reservissä, mikä niin ikään tukee suomalaista maanpuolustusta.
Operaation hinta oli puolustusministeriön mukaan noin 315 miljoonaa euroa. Kyse ei ole pienestä summasta, mutta suhteutettuna kokonaisuuteen summa on vain murto-osa. Kaikkosen mukaan kovimman hinnan maksoivat operaatiossa kaatuneet ja haavoittuneet.
– Operaatiossa kuoli kaksi suomalaista ja haavoittui 15. Tämän kalliin hinnan maksoivat operaatioon osallistuneet sotilaat ja heidän läheisensä, eikä sen suuruutta voi millään mittarilla mitata.
Selvitys toteaa myös yksiselitteisesti, että Suomen yhteensopivuus Naton kanssa on parantunut Afganistanin operaatioiden myötä. Kaikkosen mielestä tehty työ on eduksi, kun Suomi hakee Naton jäsenyyttä.
– Tällä ymmärryksellä ja kokemuksella on vaikutusta muun muassa harjoitustoimintaan ja siihen, miten hyvin pelaamme yhteen Nato-maiden kanssa. Suomalaisten osaamista ja ammattitaitoa arvostetaan Natossa, millä on silläkin varmasti merkityksensä nyt, kun haemme puolustusliiton jäsenyyttä.
Puolustusministeri Kaikkonen on tyytyväinen puolustushallinnon sisäiseen yhteistyöhön. Esimerkiksi hän ottaa esiin Kabulin evakuointioperaation. Kiitollisuutta riittää kaikille operaatioon osallistuneille.
– Haluan esittää kiitokseni kaikille operaatioon osallistuneille – te palvelitte isänmaata, vapautta ja vakautta vaikeissa olosuhteissa, se on arvokasta työtä. Vaikka tänään seuraamme Afganistanin tilannetta huolestuneena, ei tehty työ ole valunut hukkaan. Maassa on saanut kasvaa kokonainen sukupolvi, jolla on ajatus vapaammasta ja vakaammasta Afganistanista, ja se luo toivoa paremmasta tulevaisuudesta myös afganistanilaisille. Kiitos.
