"Vapaaehtoisen maanpuolustuksen rooli on kasvavan tärkeä Suomessa" – työryhmä esittää MPK:n aseman vahvistamista

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK voi jatkossa saada koulutettavakseen myös sodan-ajan joukkoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi raportin vapaaehtoisen maanpuolustuksen uudelleenorganisoinnista. Se esittää Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen aseman merkittävää vahvistamista, mutta suojeluskuntia ei kuitenkaan olla herättämässä henkiin.

Työryhmän puheenjohtajana toiminut prikaatikenraali (evp) Markku Viitasaari kertoo, että työryhmä tarkasteli laajasti vapaaehtoista maanpuolustusta. Ryhmä tunnisti tavoitetasoiltaan kolme toisistaan poikkeavaa mallia, joiden pohjalta toimintaa olisi mahdollista kehittää.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa nykymuotoista vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa tehostettaisiin.

MPK:n toiminnan keskipisteenä olisi yhä yksilöiden kouluttaminen. Epäloogisuuksia korjaamalla ja toiminnan vahvemmalla sitomisella paikallispuolustuksen tarpeisiin vapaaehtoista maanpuolustusta olisi mahdollista tukea nykyistä paremmin.

Toisessa vaihtoehdossa vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa vahvistettaisiin. Keskeinen muutos olisi se, että yksilöiden harjoittamisen lisäksi MPK:lle annettaisiin mahdollisuus myös joukkojen kouluttamiseen. 

Toisessa vaihtoehdossa MPK:n vastuulle osoitettaisiin joidenkin sodan ajan joukkojen kouluttaminen. Vaihtoehto edellyttäisi rahoitusmallin uudistusta, lainsäädännöllisiä muutoksia sekä lakipykälien uudenlaista tulkintaa.

Työryhmän esittämä kolmas vaihtoehto mullistaisi vapaaehtoisen maanpuolustuksen täysin. MPK:n nykyisiä rakenteita pitäisi purkaa ja tilalle luoda vapaaehtoisuuteen perustuvat kodinturvajoukot. Kodinturvajoukoilla olisi selkeä rooli ja tehtävät puolustusjärjestelmässä.

Raportissa kirjoitetaan “Tässä vaihtoehdossa purettaisiin nykyisiä paikallispuolustuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen rakenteita ja niiden tilalle rakennettaisiin pohjoismaista mallia mukailevat kodinturvajoukot”.

Työryhmä piti kolmatta vaihtoehtoa sinänsä hyvänä ratkaisuna. Kodinturvajoukkojen perustaminen edellyttäisi kuitenkin niin perustavanlaatuisia uudistuksia, että tässä turvallisuustilanteessa ja Nato-integraation ollessa kesken, työryhmä piti sitä mahdottomana toteuttaa lyhyellä aikavälillä.

Työryhmä piti myös ensimmäistä vaihtoehtoa huonona, sillä se on liian vaatimaton ja kunnianhimoton. 

Koko potentiaali käyttöön

Työryhmän loppupäätelmä on, että vapaaehtoista maanpuolustusta kannattaisi kehittää toisen vaihtoehdon pohjalta, eli vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa tulisi vahvistaa. 

Kyseisessä kehitysmallissa MPK:lla ei olisi enää merkittäviä rajoitteita liittyen koulutettavan joukon kokoon, kalustoon tai asemaan. Tämä mahdollistaisi jatkossa niin varusmiesten, reserviläisten kuin ulkomaalaisten kouluttamisen. MPK:n koulutusvastuu myös kokonaismaanpuolustuksen tehtävissä kasvaisi.

MPK:n organisaatiolle pitäisi jatkossa määritellä selkeät poikkeusolojen tehtävät. Siten sen toiminnasta voitaisiin hyödyntää kaikki potentiaali kuitenkaan muuttamatta yhdistyksen perusrakennetta.

– Isoja muutoksia, mutta ne ovat kaikki toteutettavissa. Varmasti oikea askel, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja prikaatikenraali Antti Lehtisalo toteaa.

"Vapaaehtoisten rooli kasvavan tärkeä"

Viitasaari luovutti työryhmänsä raportin puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) perjantaina 21. maaliskuuta. Häkkänen suhtautui esitykseen myötämielisesti.

Prikaatikenraalit Antti Lehtisalo (vas.) ja Markku Viitasaari keskustelevat puolustusministeri Antti Häkkäsen kanssa. Kuva: Eetu Kolehmainen

– Vapaaehtoisen maanpuolustuksen rooli on kasvavan tärkeä Suomessa. Meillä on paljon osallistumishaluisia kansalaisia erilaisille kursseille ja tehtäviin. Tällä visiotyöllä me tulemme vahvistamaan mahdollisuuksia, miten ihmiset voivat osallistua kotiseudullaan näille kursseille ja toimintoihin, Häkkänen kertoo.

Häkkäsen mukaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen vahvistaminen liittyy vahvasti kansainvälisen turvallisuustilanteen laajempaan kuvaan. 

– Euroopan maiden pitää vahvistaa omaa puolustustaan ja sen ytimessä on maanpuolustustyöhön koulutetut ihmiset. Nyt oli varmasti viimeinen hetki tehdä tämä, Häkkänen kiteyttää.

Muutokset edellyttävät lisäresursseja

MPK:n toiminnan vahvistaminen edellyttäisi ennen kaikkea lakiuudistuksia. Kasvava rooli osana Suomen puolustusta edellyttäisi kuitenkin myös lisää resursseja toiminnan pyörittämiseen. 

– Kyllä resurssitarvetta on. Kun tehtävät lisääntyvät, niin silloin tulee jonkinlainen tasokorotus, Lehtisalo arvioi.

Viitasaari korostaa, että etenkin MPK:n rahoitusmallia tulisi parantaa. Rahoituspäätökset tehdään tällä hetkellä vuosittain, mutta tavoitteena olisi, että yhdistys voisi suunnitella toimintaansa pidemmällä tähtäimellä. Tämä joustavoittaisi ja varmasti jossain määrin tehostaisi toimintaa, Viitasaari arvioi.

Myös Häkkänen tunnistaa resurssitarpeen. Hän kuitenkin korostaa, että vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa määrärahat ovat melko pieniä, koska vapaaehtoiset osallistuvat toimintaan ilman palkkaa.

– Muualla Euroopassa on rahaa ja ehkä saadaan kalustoa hankittua, mutta koulutettuja ja motivoituneita maanpuolustustahtoisia ihmisiä ei tunnu löytyvän juuri muualta kuin Suomesta, Häkkänen huomauttaa.

Vapaaehtoisia Suomessa on toistaiseksi riittänyt, sillä MPK:n koulutusvolyymit ovat olleet suuria. Lehtisalo kertoo, että viime vuonna oli 140 000 koulutuspäivää ja yli 80 000 osallistumiskertaa.

MPK:n koulutuspäivien kasvu on ollut viime vuosina huimaa. Vielä vuonna 2020 MPK:lle kertyi 36 000 ja vuonna 2022 102 000 koulutuspäivää.