Tuusulassa paljastettiin varuskunnan muistomerkki

Vanha varuskunta vetäytyi Tuusulasta pois, mutta kasarmialuetta ei jätetty pölyttymään. Tuusulalaiset antavat sotilasperinteiden näkyä paikkakunnallaan.

Kun Puolustusvoimien kansainvälinen keskus vetäytyi Tuusulan Hyrylästä vuonna 2015, Tuusulan 160 vuotta pitkä historia aktiivisena sotilaspaikkakuntana päättyi. Pitäjän sotilaalliset perinteet kuitenkin näkyvät siellä asuville ja vieraileville edelleen, mikä kävi selväksi tämän vuoden Tuusula-päivänä 22. heinäkuuta, kun Tuusulan Rykmentinpuistossa paljastettiin Hyrylän varuskunnan muistolaatta.

Kuvanveistäjä Maija Kovarin toteuttaman muistomerkin paljastustilaisuus oli varsinainen maanpuolustusjuhla, johon maan ylin sotilasjohto osallistui puolustusvoimain komentajaa, kenraali Timo Kivistä ja puolustusministeri Antti Kaikkosta myöten. Varuskunnan vaiheikasta historiaa oli juhlistamassa sotaveteraaneja ja lottia, Puolustusvoimien henkilökuntaa, kunniavartiossa olleita reserviläisiä, Puolustusvoimien varusmiessoittokunta, Tuusulan kunnan ja seurakunnan edustajia sekä satapäinen joukko kiinnostuneita, eri-ikäisiä vieraita.

Tuusulan kunnan Kovarilta tilaama muistolaatta sijaitsee keskellä Rykmentinpuiston uudisaluetta muistuttamassa siitä, missä käytössä alue pitkään oli. Taiteilija kertoi tilaisuuden alussa pitämässään puheessa valinneensa metallin siten, että siihen kertyy ruosteista ajan patinaa, toisin kuin ruostumattomaan teräkseen.

– Muistomerkki on yksityiskohtainen, sitä voi katsella monelta puolelta. Se heijastelee pitkää aikaa ja varuskunnan eri kausia, Kovari kuvaili puheessaan.

Kuvanveistäjä Maija Kovari toivoo, että muistolaatasta tulee osa Rykmentinpuiston alueen tulevaisuutta. Yksityiskohtaisesta laatasta näkyvät varuskunnan historian eri vaiheet.
Kuva: Henri Sorsa

Sotilaspitäjän pitkä historia

Hyrylän varuskunta perustettiin Venäjän vallan aikana vuonna 1855. Suomen itsenäistyttyä siellä koulutettiin jalkaväkeä ja tykistöä, ja sotien aikana varuskunnan rooli oli kouluttaa vahvistuksia rintamajoukoille ja valmistautua puolustamaan pääkaupunkiseutua.

Moni muistaa Tuusulan varuskunnan ilmatorjunnasta. Sotien jälkeen varuskunnassa majaili vuoteen 2006 saakka Helsingin ilmatorjuntarykmentti, jolla oli merkittävä rooli pääkaupungin puolustamisessa toisessa maailmansodassa. Helsingin Santahaminasta Tuusulaan muuttanut rykmentti toimii nykyään Panssariprikaatin alaisuudessa Parolannummella. Tilaisuudessa vilkkuikin monia mustia baretteja merkkinä ilmatorjuntarykmentin perinnön jatkajien läsnäolosta.

Paikalla oli useita Tuusulan varuskunnassa varusmiespalveluksensa suorittaneita, mukaan lukien puolustusministeri Kaikkonen.

– Kyyti oli alokaskaudella kylmää, mutta se kuului asiaan. Upseerikokelaskauteni palvelin 3. patterissa tulenjohtoupseerina. Muistot tuolta ajalta ovat kaiken kaikkiaan lämpimät, Kaikkonen muisteli puheessaan.

Rykmentinpuiston alueella on nähtävissä paikkakunnan historia ilmapuolustuksen saralla: vanhan varuskunnan alueen yhteydessä vierailijoita vastaanottaa Ilmatorjuntamuseo ja muistolaatan molemmin puolin seisovat Bofors-ilmatorjuntatykit.

Rykmentinpuisto elää

Kun varuskunta vetäytyi Hyrylästä pois, aluetta ollaan otettu innokkaasti uusiokäyttöön. Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen tiloissa toimii Tuusulan seurakuntakeskus, ja entinen sotilaspiirin esikunnan rakennus on muutettu Taidekeskus Kasarmiksi. Ilmatorjuntamuseon viereen on myöhemmin tulossa veteraanien muistoa kunnioittava puisto.

Tuusulan pormestari Arto Lindberg antoi puheessaan ymmärtää, että Tuusulassa tehdään kovasti töitä alueen hyödyntämiseksi.

– Tämä on ollut melkoinen ponnistus pienelle kunnalle. Kuusisataa asuntoa on valmis, kuusisataa tulossa. Rykmentinpuistoon tulee asuntoja yhteensä 15 000:lle ja työpaikkoja tuhansille, Lindberg sanoi.

– Rakennamme Tuusulaa historiaa kunnioittaen.