Tutkimuksen mukaan yli kolmasosa varusmiehistä käyttää nuuskaa

Päivittäin nuuskaavat altistuvat nikotiinille keskimäärin yli kuusi tuntia päivässä. Puolustusvoimat on keuhkoterveysjärjestö Filha:n kanssa pyrkinyt puuttumaan tilanteeseen tarjoamalla avointa ja henkilökohtaista apua.

Uusimman varusmiestutkimuksen mukaan noin 35 % varusmiehistä käyttää nuuskaa, joista joka viides päivittäin. Nuuskaaminen on viime vuosina lisääntynyt nuorten keskuudessa, mikä on näkynyt myös varusmiesten nuuskan käytön lisääntyneessä määrässä. Myös Puolustusvoimien henkilökunnassa nuuskaaminen on lisääntynyt: päivittäin nuuskaa käyttää noin 11 % henkilökunnasta.

Tutkimuksessa mukana ollut Pääesikunnan terveysaseman päällikkölääkäri Maria Danielsson pitää nykyistä tilannetta huolestuttavana. 

– Nuuskan sisältämä nikotiini on erittäin vaarallista terveydelle. Nikotiini muun muassa rasittaa sydän- ja verenkiertoelimistöä, heikentää elimistön vastustuskykyä sekä lisää syöpäriskiä. Lisäksi suussa se voi aiheuttaa ienten vetäytymistä ja siihen liittyvää hampaiden kivuliasta vihlontaa, Danielsson varoittaa.

– Terveydellisiä riskejä lisää myös se, että Suomessa käytetään usein vahvaa tai hyvin vahvaa nuuskaa, jonka nikotiinimäärä on yli 20 mg/g. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsissa käytetään heikompaa 8–20 mg/g vahvuista nuuskaa, joka on vähemmän haitallista.

Tupakka vaihtuu intissä usein nuuskaan 

Maaliskuussa kotiutunut reservin kaartinjääkäri Iikka Mutanen myöntää, että nuuska on valitettavasti osa inttikulttuuria. 

– Usein tupakka muuttuu intin aikana nuuskaksi. Nuuskaaminen on helpompaa ja huomaamattomampaa, koska se ei vie yhtä paljon aikaa ja sen voi tehdä omassa punkassa, Mutanen pohtii.

Nikotiinittomuuden edistäminen Puolustusvoimissa keskittyi alkuun tupakoinnin lopettamiseen. Danielssonin mukaan melko pian havahduttiin nuuskaamisen kasvaneeseen rooliin, jonka vuoksi koulutusta nuuskan vaikutuksista päätettiin lisätä.

Tupakoinnin määrä on kuitenkin hänen ilokseen laskenut tasaisesti sekä varusmiehillä että henkilökunnalla. Vaikka nuuskaaminen on vähemmän haitallista kuin tupakointi, se voi aiheuttaa huomattavasti vahvemman nikotiiniriippuvuuden, jolla on kauaskantoisia seurauksia. Tilanteeseen pyritään puuttumaan ennen kuin nikotiiniriippuvuus syntyy, johon varusmiespalvelus tarjoaa hyvät lähtökohdat. 

Lopettaminen ei tapahdu yksin

Mutanen työskentelee nykyään Filha ry:n Irti nuuskasta -hankkeessa, joka tähtää varusmiesten nuuskan käytön vähentämiseen. Hankkeessa pyritään saamaan nuuskan käyttäjät pohtimaan omaa nuuskan käyttöään, ja siten kannustaa heitä miettimään sen lopettamista.

– Pyrimme toimintamme avulla synnyttämään avointa keskustelua nuuskaamisen ympärille, Mutanen täsmentää.

– Nuuskan käyttö on nuuskaajalle samanlainen asia kuin meille aamiaisen syöminen – se on osa elämää. Sen lopettaminen ei ole pieni juttu, ja haluamme olla henkisenä tukena prosessissa.

Tärkeää hankkeessa on, että tapakoinnin ja nuuskaamisen lopettamista ei tarvitse tehdä yksin. Lopettamista suunnitteleva henkilö voi ottaa yhteyttä varuskunnan terveysasemaan tai hakea apua verkosta, josta voi saada tietoa ja yksilöllisiä vinkkejä lopettamiseen liittyen. 

Filha tekee aktiivisesti työtä varusmiestoimikuntien kanssa, jotka muun muassa jakavat sen sisältöjä omissa kanavissaan.

Nuuskan käyttöä pyritään ehkäisemään suosittelemalla muita tapoja, joista voi saada mielihyvän tunnetiloja. Esimerkiksi liikunta on tällainen vaihtoehto. Danielsson kertoo, että Puolustusvoimat pyrkii myös ehkäisemään käyttöä lisäämällä tietoisuutta tupakka- ja nikotiinituotteiden terveyshaitoista asennekasvatuksen kautta. Omalle henkilökunnalle tarjotaan palveluja, joissa Puolustusvoimat maksaa osan vieroitukseen sitoutuneen henkilökunnan jäsenen vieroitushoidosta.

Tie irti nuuskasta käy oman pohdinnan kautta

Mutanen kannustaa kaikkia nuuskaamisen lopettamista ajattelevia hakemaan apua matalalla kynnyksellä.

– Moni nuuskaa käyttänyt kertoo, että stressi on vähentynyt nuuskan lopettamisen jälkeen, kun ei tarvitse enää miettiä, mistä saa lisää nuuskaa ja riittääkö rahat siihen, Mutanen avaa.

– Päätös olla aloittamatta, tai lopettaa tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö, on yksi suurimmista palveluksista, jonka ihminen voi itselleen tehdä, Danielsson kiteyttää.