Tutkijatohtori Noora Kotilainen: "Terroria ei ole nykyään ilman mediaa"

Maanpuolustuskorkeakoulun osahanke luo mahdollisuuden parantaa reagointia terrorismin ja terroristisen väkivallan mediastrategiaan.

Maanpuolustuskorkeakoulu on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa HYTE: Terroristinen väkivalta globaalina mediatapahtumana: kohti uutta tutkimusmallia - konsortiohankkeen yhtenä osahankkeena.

– Hankkeen tarkoitus myös MPKK:lla on tuottaa akateemista tutkimusta aiheesta eli siitä, millaisia terroristisen väkivallan mediaesitykset ovat, miten ne syntyvät, leviävät ja kehittyvät nykyaikaisessa moninaisessa globaalissa mediassa, HYTE:n maanpuolustuskorkeakoulun osahankkeen tutkija, tutkijatohtori Noora Kotilainen kertoo.

MPKK:n osahanke tarkastelee esimerkiksi sitä, miten terroristit käyttävät mediaa hyväkseen oman viestinsä, eli propagandan ja nimenomaan terrorin eli pelon ja uhan levittämiseen.

– Näemme median keskeisenä terrorin välineenä, jota ilman nykyisessä, hyvin vahvasti medioituneessa, maailmassa terrorismi ei toimi eikä oikeastaan ole edes mahdollista. Terroristit tarvitsevat mediaa viestinsä levittämiseen ja käyttävät sitä taitavasti hyväkseen. Hyvänä esimerkkinä tästä on ISIS ja sen moninaiset mediastrategiat.

Osatutkimuksessa terroristista väkivaltaisten viestien ja kuvien leviämistä ja levittämistä mediassa tutkitaan heidän viestintänsä osana, ja sitä tarkastellaan strategisena kommunikaationa, informaatioaseena, tai vaihtoehtoisesti propagandana. Näin ollen viestintää voidaan pitää myös osana terroristien rekrytointia ja informaatiovaikuttamista.

− Nykyään terroria ei oikeastaan ole ilman mediaa. Voisi karrikoiden jopa sanoa, että ilman medianäkyvyyttä terroristinen teko olisi usein jopa turha. Jos pystymme ymmärtämään terroristien medialogiikkaa, pystymme myös ehkä vähentämään terrorististen iskujen medianäkyvyyttä, vaikuttavuutta ja jopa väkivaltaa, Kotilainen selventää.

Tutkimushankkeen tutkimuskohteeksi valittiin Uuden-Seelannin Christchurchissa maaliskuussa 2019 tehdyt terrori-iskut. Kotilaisen mukaan Uuden-Seelannin isku valikoitui tutkimushankkeen päätapahtumaksi, koska se tuo esille väkivaltaisten iskujen medialogiikan useilla eri tavoilla.

Hankkeen tutkijat tutustuivat muun muassa iskun tekijän livestreamauksen leviämiseen ja sen estämiseen verkossa sekä perinteisen median raportointiin tapahtumista. Lisäksi tutustuttiin Uuden-Seelannin pääministerin pyrkimyksiin hallita iskun tekijän nimen leviämistä sekä tunteiden osoittamiseen verkossa. Kotilainen toteaa, että Uuden-Seelannin isku osoitti hybridin mediakentän monipuolisuuden ja vaikeaselkoisuuden.

Terrorismi ja terroristinen väkivalta on nykymaailmassa yksi keskeinen väkivallan uhka, johon yhteiskuntien ja myös puolustusvoimien tulee varautua ja johon varaudutaan.

– Näin ollen näen, että tutkimus, uuden tiedon tuottaminen ja asioiden perinpohjainen selvittäminen ja niistä ymmärryksen lisääminen, tästäkin aiheesta palvelee puolustusvoimien yhtä keskeistä tehtävää: yhteiskunnallisen turvallisuuden ja vakauden ylläpitoa, Kotilainen kuvailee.

Väkivallasta viestiminen on asevoimille keskeinen asia ja asevoimat onkin alan asiantuntija. Pyrkimyksenä on ollut tuoda hankkeeseen keskeisiä teemoja, joita sotatieteissä ollaan viime aikoina tutkittu. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi strategisen viestinnän ja aseellistamisen käsitteen pohdinta. Puolustusvoimien näkökulma HYTE-hankkeessa on Kotilaisen mukaan selkeä.

– Puolustusvoimien intressinä näen myös tällaisten uhkien ja käytäntöjen ymmärtämisen ja tiedon tuottamisen niistä.

Kotilaisen mukaan sodat, kriisit ja erilaiset väkivaltaiset uhat tapahtuvat yhä enemmän tiedon levittämisen, mielikuvien luomisen ja mieliin vaikuttamisen tasolla.

– Median ja sen uudenlaisen logiikan ymmärtäminen on keskeistä myös turvallisuusviranomaisille, muun muassa puolustusvoimille, Kotilainen painottaa.