Tutkijat: Ukrainan konflikti on venäläinen mediapeli

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijoiden mukaan Venäjä eskaloi Ukrainan konfliktia pakottaakseen Yhdysvallat keskusteluyhteyteen.

Venäjä on lisännyt näkyvästi sotilaallista aktiivisuuttaan Ukrainan rajoilla. 

Maanpuolustuskorkeakoulun ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori Katri Pynnöniemen mukaan kahdeksatta vuotta jatkuva konflikti toimii nyt näyttämönä sekä sotilasstrategiselle että ulkopoliittiselle operaatiolle.

– Venäjän tavoitteet Ukrainassa ovat pysyneet samanlaisina jo vuosia. Nyt Venäjä haluaa läntisen yhteisön täyden huomion ja saavuttaa sen konfliktin intensiteettiä nostamalla, Pynnöniemi kertoo.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin virtuaalisesti joulukuussa. 

Julkisuudelta suljetun tapaamisen aiheina olivat Ukrainan tilanne ja Venäjän Natolle esittämä, epärealistiseksi arvioitu, vaatimuslista. Pynnöniemen mukaan Venäjä ylikorostaa Naton roolia Ukrainassa tavoitteellisesti.

– Venäjällä Ukrainaan suhtaudutaan maana, jolla on alentunut suvereniteetti, Pynnöniemi sanoo.

– Toimintaa perustellaan poliittisella kehyksellä. Ukraina ei ole aidosti itsenäinen valtio, vaan lännen vasallivaltio, jonka tavoitteena on heikentää Venäjän asemaa, Pynnöniemi kuvaa venäläistä viestintää.

Venäjä hyötyy konfliktin pitkittämisestä

Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu arvioi, että Venäjän Ukrainan rajoille ja itäosiin kokoama joukkoryhmä kykenee tarvittaessa sitomaan Ukrainan asevoimien joukkoja useassa suunnassa ja taistelemaan valitussa suunnassa ylivoimaisena.

– Puhutaan kaksinkertaisesta maavoimasta vuoden 2015 jälkeiseen tilanteeseen verrattuna. Näyttää siltä, että vuoden 2020 kolmen sijaan Venäjällä on pian viisi sotatoimiyhtymää alueella, Pesu sanoo.

Sotilaallisen voimankäytön todennäköisyyttä tai aikataulua Pesu ei halua arvioida: – Sotapelejä varmasti pelataan, ja asevoiman käyttöön on edellytykset lyhyellä valmisteluajalla: päivistä kuukausiin tavoitteiden laajuudesta riippuen. Lähdetäänkö niitä toteuttamaan, sitä me emme tiedä.

Pesun mukaan tilanteessa on ongelmallista Venäjän mahdollisuus ohjailla länsimedian uutisointia omalla viestinnällään.

– Venäjä esimerkiksi vetää parhaillaan kampanjaa, jossa se kertoo medioissa siirtävänsä (maavoimien) kalustoa itäisestä sotilaspiiristä Valko-Venäjän alueelle, Pesu sanoo.

– Asevoimien käyttäminen on aina kokonaisuus. Jos puhutaan vain maavoimien vahvuudesta rajalla, ollaan väärillä jäljillä. Ukrainassa ei ole käytetty esimerkiksi Venäjän ilmavoimia ollenkaan, ja niitä tarvitaan vähintään maaoperaation suojaamiseen, Pesu toteaa.

Vaikka edellytykset sotatoimiin ovat olemassa, konfliktin jatkuminen jonkin tasoisena olisi Pesun mukaan Venäjälle edullista.

– Kun Venäjä uhkaa Ukrainaa, Yhdysvallat keskustelee Venäjän kanssa. Jos Ukrainan ongelma ratkaistaan (sotilaallisesti), Yhdysvallat ei ole enää niin kiinnostunut, Pesu sanoo.

Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerit tapaavat tänään Sveitsissä, mutta diplomaattisen ratkaisun syntyminen vaikuttaa epätodennäköiseltä.