.jpg/3d8b09dc-ff99-635d-fb91-635ce23b976d?t=1655706795195)
Suomen Nato-jäsenyys on historiallinen ja mullistava tapahtuma meidän ulkopolitiikkamme historiassa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari toteaa heti haastattelun alettua. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin ovat samana aamuna ilmaisseet kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.
– Nato-jäsenyys on seurausta siitä suuresta murroksesta, joka johtuu Venäjän raa'asta hyökkäyssodasta Ukrainassa. Totta kai tapahtumat vaikuttavat negatiivisesti Suomen ja Venäjä väliseen suhteeseen. Politiikan lähtökohdat ovat aivan erilaiset kun ne olivat vielä vuoden vaihtuessa, Saari toteaa.
Venäjä näyttää viimeaikaisten toimien perusteella käyttävän asevoimiaan ennen kaikkea politiikkansa edistämiseen ja se on erittäin vaarallinen paikka Suomen kaltaiselle pienelle maalle, Saari tuumaa.
Tilanne Suomen ja Venäjän välillä ei tule palautumaan entisenlaiseksi. Saari muistuttaa että merkkejä Venäjän kasvavasta valmiudesta käyttää sota politiikkansa välineenä on ollut nähtävissä pidemmän aikaa.
– Valitettavasti Venäjä on valinnut tällaisen todella aggressiivisen tien ja tämä ei sinällään ole täysin yllätys. Olemme todistaneet Venäjän hyökkäyksen naapurimaa-Georgiaan vuonna 2008 ja Venäjän sotatoimet Itä-Ukrainassa ja Krimin laittoman liittämisen Venäjään vuonna 2014. Sota Ukrainassa on näiden toimien jatko, joskin eskalaation taso on tosin aivan uudella tasolla, Saari huomauttaa.
Viime kuukausina on spekuloitu konfliktin mahdollisesta leviämisestä Venäjän ja Ukrainan naapurimaihin kuten esimerkiksi Moldovaan. Saari ei pidä tätä todennäköisenä skenaariona
– Tällä hetkellä ei näytä siltä että Venäjällä olisi mahdollisuus ottaa haltuun mitään alueita Moldovasta, Saari huomauttaa.
Konfliktista on Saaren mukaan kuitenkin valitettavasti tulossa pitkäaikaisempi kuin monet vielä helmikuussa ajattelivat.
– Yksi asia on milloin Venäjän sotatoimet päättyivät, mutta milloin konflikti lännen ja Venäjän kanssa päättyy on kokonaan toinen kysymys, Saari muistuttaa.
Saaren kiinnostus kansainvälisiin asioihin syntyi jo kouluaikoina. Peruskoulussa Saari valitsi venäjän kielen oppiaineen, mikä herätti kiinnostuksen Venäjän kulttuuria ja yhteiskuntaa kohtaan.
– Venäjän opiskelu peruskoulussa on mahdollistanut sen, että myöhemmin yliopistotasolla on voinut erikoistua Venäjän tutkimukseen. Minulla on aina ollut yhteyksiä Venäjälle ja olen tuntenut venäläisiä ihmisiä sekä nähnyt maailmaa myös heidän näkökulmastaan, Saari toteaa.
Opiskelu kansainvälisen politiikan parissa alkoi Helsingin yliopistolla, josta hän valmistui valtiotieteiden maisteriksi. Lopullisen silauksen kansainvälisen politiikan tuntemukseen Saari sai Lontoosta, maineikkaassa London School of Economics yliopistossa, mistä hän valmistui kansainvälisen politiikan tohtoriksi vuonna 2007. Aikaansa siellä Saari kuvaa merkitykselliseksi uusien näkökulmien ja verkostoitumisen kannalta.
– Lontoossa oli todella inspiroiva yhteisö ja ensimmäistä kertaa elämässäni opiskeluyhteisö oli täysin globaali. Opiskelukavereita oli esimerkiksi Brasiliasta, Intiasta ja Keniasta. Oli todella mahtavaa nähdä maailmaa eri vinkkelistä, Saari kuvailee kokemuksiaan.
Venäjä nähtiin maailmalla vielä Saaren opiskeluaikana hyvin eri valossa kuin nykyään. Saaren tutkimustyön aiheeseen suhtauduttiin kummeksuen.
– Muistan kun menin Lontooseen tekemään väitöskirjaa vuonna 2002 niin silloin monet kysyivät, miksi tutkin Venäjää, se ei ole enää mielenkiintoista. Tätä kysymystä ei oltu koskaan kysytty Suomessa, koska meille suuri naapurimaa on aina ollut relevantti ulkopolitiikan tutkimusaihe, Saari avaa kokemuksiaan.
Venäjä ja siellä tapahtuneet suuret muutokset ovat aina olleet Saarelle mielenkiintoinen tutkimusaihe. Saari tuntee Venäjän kulttuurin ja yhteiskunnan tapahtumat todella hyvin. Hän kuitenkin myöntää omaavansa valitettavan eurosentrisen tuntemuksen Venäjästä.
– Valitettavasti minulla on valitettavan eurosentrinen Venäjän tuntemus, sillä olen vieraillut ja työskennellyt pääasiassa ihan lähialueilla, Pietarissa, Novgorodissa ja Moskovassa, Saari kertoo.
Saari harmittelee ettei koskaan ole asunut Venäjällä vuotta pidempään, vaikkakin on käynyt sillä ahkerasti. Hän aina ajatteli, että näin tulisi jossakin vaiheessa käymään.
– Ajattelin aina, että Venäjälle pääsee matkustamaan takaisin milloin vain, mutta nyt olemme tilanteessa jossa tämä ei ole enää itsestäänselvää. Tällaista en koskaan opiskelijana tai nuorena tutkijana osannut odottaa, tämä on todella surullinen kehitys, Saari harmittelee
Saari toimi aiemmin virkamiestehtävässä ulkoministeriön suunnittelu- ja tutkimusosastolla, missä hän pääsi tutustumaan Suomen ulkopoliittiseen päätöksentekoon. Kuva: Sinikukka Saaren kuva-arkisto
Tutkimustyöhön Saari päätyi osin sattumalta. Saari pääsi Helsingin yliopiston kautta mukaan Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprojektiin tutkimusassistentiksi. Tutkimusprojektin aikana Saari tajusi haluavansa tehdä tutkimustyötä oikeasti myös työkseen. Saari teki väitöskirjansa Lontoossa osin yhteistyönä Ulkopoliittisen instituutin kanssa ja sai lopulta UPI:sta vakituisen työpaikan tutkijana.
– Tutkimustyö oli todella mielenkiintoista. Sain heti käsityksen siitä, mitä on olla kansainvälisen politiikan tutkija ja minkälaista se työ konkreettisesti on. Ilman tätä lyhyempää pestiä maisterivaiheen opiskeluissa kuka tietää minne olisin päätynyt, ehkä olisin miettinyt uraa ulkoministeriössä tai jossain muualla, Saari tuumaa.
Viimeaikaisten tapahtumien seurauksena Saarella pitää kiirettä ja kalenteri on täynnä tapaamisia ja haastatteluja. Normaalina aikana on kuitenkin myös rauhallisempaa, jolloin suurin osa ajasta menee tutkimusprojektien työstämiseen. Työ on Saaren mukaan erittäin vaihtelevaa. Tärkeää on hänen mukaansa löytää oma tapa ja rooli tehdä töitä.
– Työssä on paljon variaatiota joten pitää löytää oma profiilinsa ja tavat tehdä tutkimusta. UPI on asiantuntijaorganisaatio, missä jokainen tutkija on erityistapaus siinä mielessä, että kaikilla on omat tutkimuksen kohteet ja työtä tehdään hyvin itsenäisesti. Tutkijat asettavat tavoitteensa itsenäisesti, joten tämä työ ei sovi sellaiselle, joka odottaa jonkun kertovan mitä pitää tehdä, Saari toteaa.
Saari nauttii työstään valtavasti, sillä siinä hänellä on vapaus tehdä itsenäistä ja luovaa työtä. Virkamiesura tehnyt Saari toteaa, että tutkimustyöhön on aina kiva palata ja sitä osaa silloin arvostaa.
– Aina kun on poissa ja erilaisissa tehtävissä niin on kiva palata tutkimustyöhön. Näkee tutkimustyön suuret, positiiviset asiat ja osaa arvostaa sitä, Saari kertoo.
Saari on työnsä puolesta esiintynyt julkisuudessa hyvin usein kommentoimassa ajankohtaisia tapahtumia ja aiheita Venäjään liittyen. Televisioesiintymiset ovat hänen mukaansa tärkeitä yhteiskunnallisen keskustelun herättämisen kannalta.
– Haluan osallistua keskusteluun, sillä erilaisia ääniä ja näkökulmia tarvitaan myös vakaviin aiheisiin. Mielestäni ei ole sellaisia ulkopolitiikan aihepiirejä, mistä pitäisi vaieta. Laaja kansalaiskeskustelu takaa myös sen että laaja yleisö ymmärtää millaisia uhkia myös meihin voi kohdistua. Koko yhteiskunnan pitää olla samassa veneessä ja tilannekuvan pitää olla jaettu, Saari muistuttaa.
Saari sanoo esiintyvänsä julkisuudessa mieluusti, vaikka ne saattavatkin joskus jännittää. Kokemusta on kuitenkin karttunut paljon ja esiintymisestä on tullut ajan saatossa varmempaa. Paras keino valmistautua on keskustelunaiheeseen ennalta perehtyminen sekä omien näkökulmien miettiminen jo valmiiksi. Esiintymiset pitää mielekkäänä tasapainoilu niiden ja tutkimustyön välillä.
– Aina välillä tutkimustyön määrän vuoksi pitää kieltäytyä mediakommentoinnista. On tärkeää myös osata toisinaan kieltäytyä, jotta esiintymiset pysyvät mielekkäinä ja mukavina, Saari toteaa.
Ulkopoliittisessa instituutissa tehdyn tutkimustyön lisäksi Saari on luonut uraa kansainvälisillä areenoilla virkamiestehtävissä. Hän viettänyt paljon aikaa Ukrainassa sekä Georgiassa, jossa hän toimi EU:n tarkkailumissiossa Tbilisissä analyytikkona Ukrainan konfliktin alkaessa vuonna 2014.
– Oli todella mielenkiintoista seurata sitä Tbilisistä käsin ja verrata sitä siihen, miten se nähtiin Suomessa, Saari muistelee.
Saari on tehnyt uraa myös EU:n instituutioiden parissa. Hän toimi kahden vuoden ajan Pariisissa EU:n alaisessa turvallisuustutkimuksen instituutissa.
– Instituutti oli mielenkiintoinen näköalapaikka siinä mielessä, että kävimme paljon Brysselissä neuvomassa EU:n korkeita virkamiehiä ja annoimme heille syötteitä ja taustaa politiikan tekoon. Brysselissä näki päätöksentekoprosessin EU-tasolla, mikä lisäsi eurooppalaisen kontekstin ymmärrystä ja tuntemusta, Saari toteaa.
Saari pitää virkamiestehtäviä todella rikastuttavina kokemuksina ja tärkeänä tutkimustyön tukemisen kannalta.
– Virkamiesuralla on nähnyt miten asiat tehdään muualla ja minkälaisia näkökulmia on Euroopan ja ulkoministeriön tasoilla, Saari lausahtaa.
Saari ei jaa ajatusta Venäjän erityisyydestä, vaan monelta osin venäläinen kulttuuri ja identiteetti on rakentunut tiiviisti eurooppalaisuuden ympärille. Kuva: Leevi Karasti
Tulevaisuuden suunnitelmiaan Saari ei ole vielä ajatellut. Hän ei koskaan ole suunnitellut uraansa sen pidemmälle, vaan on tarttunut tarjolle tulleisiin mahdollisuuksiin nopeasti. Työn teossa Saarelle on aina ollut tärkeintä työn mielekkyys eikä sen tarjoamat etuudet tai statukset. Valmius ottaa uusia haasteita vastaan on Saarella edelleen mielessä.
– Toivottavasti myös tulevaisuudessa saan paljon inspiroivia sekä uusia kokemuksia ja mahdollisuuksia. Kivaa on että on erilaisia tehtäviä, sillä haluan koko ajan lisätä osaamispalettiani, Saari toteaa.
Toistaiseksi Saarella ei tutkimustyöstä ole mihinkään kiire. Hän kokee olevansa ennen kaikkea tutkija sielultaan, eikä näe tällä hetkellä tarvetta siirtyä muualle.
– Jos tutkimustyö ei kiinnosta niin en ole itse keksinyt itselleni tarpeeksi mielenkiintoista tutkimuskohdetta. Sellaista ei vielä onneksi minulle ole tapahtunut. Ehkä jos näin käy siirryn muihin tehtäviin, Saari naurahtaa.
