Turvallisuusympäristön muutoksen seuraukset eduskunnan pohdittavaksi
Eduskunta saa ensi viikolla käsiteltäväkseen selonteon, jossa analysoidaan, mitkä ovat Suomen vaihtoehdot täysin muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Valtioneuvosto on hyväksynyt 13. huhtikuuta ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on pitkäaikaisia vaikutuksia turvallisuusympäristöön Euroopassa sekä Suomen lähialueilla.
Selonteossa arvioidaan yhteistyötä eri toimijoiden, kuten muiden Pohjoismaiden, Yhdysvaltojen ja Naton kanssa. Puolustusyhteistyön kehittämistä jatketaan valtioneuvoston puolustusselonteon linjausten mukaisesti. Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan eduskunta käsittelee selonteon kevään aikana.
– On tärkeää, että Suomi ja Ruotsi tekisivät ratkaisuja samassa aikataulussa, vaikka molemmat lopulta tekevätkin omat ratkaisunsa, Haavisto toteaa.
Suomi kehittää puolustuskykyään turvallisuustilanteen muuttuessa
Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan selonteko antaa hyvän yleiskatsauksen tämänhetkiseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee vahvan kansallisen puolustuskyvyn kaikissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa tilanteissa.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut puolustuksen lähtökohdat oikeiksi. Kehitämme puolustuskykyämme nopeutetulla aikataululla, Kaikkonen toteaa.
Selonteko ei ota kantaa Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan. Nato on näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa kuitenkin ainoa yhteisen puolustuksen järjestö. Nato-jäsenenäkin asevelvollisuus pysyisi osana Suomen puolustusta. Mahdollinen jäsenyys parantaisi Suomen sotilaallista huoltovarmuutta ja myös koko yhteiskunnan kriisivalmiutta.
– Mahdollinen Nato-jäsenyys toisi muutoksia mutta sisältäisi jatkuvuutta. Suomelle merkittävintä olisi se, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja omaisi pääsyn artikla viiden turvatakuiden piiriin, Kaikkonen sanoo.
– Suomen puolustuskyky on hyvä, me olemme varautuneita, olemme valmiita, Kaikkonen muistutti.
Suomen lähialueen sotilaallinen tilanne on tällä hetkellä rauhallinen, eikä Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Suomi kuitenkin varautuu siihen, että sotilaallista voimaa kohdistettaisiin yksinomaan Suomea vastaan.
Selonteossa kuvataan myös varautumista hybridi- ja kybervaikuttamiseen sekä varautumista esimerkiksi sisäiseen turvallisuuteen sekä väestönsuojeluun. Sisäministeri Krista Mikkonen esitteli selontekoa sisäisen turvallisuuden ja vakauden suhteen.
