Turvallisuusuhat kiirehtivät lakia sotilastiedustelusta

Muuttuneen toimintaympäristön luomat turvallisuusuhat vaativat hallituksen mielestä uusien tiedustelulakien säätämistä kiireellisinä. Sekä sotilas- että siviilitiedustelua koskevat lakiesitykset annettiin eduskunnalle torstaina 25. tammikuuta.

Tiedustelulainsäädännön osana valtioneuvosto esittää uutta lakia sotilastiedustelusta. Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan uudelle laille on tarvetta, sillä sotilastiedustelulle ei ole olemassa aikaisempaa lainsäädäntöpohjaa.

Valtioneuvosto ilmoitti tiedotustilaisuudessaan esittävänsä uutta tiedustelulakia hyväksyttäväksi kiireellisenä. Perusteluna kiireelliselle perustuslainsäätämisjärjestykselle oikeusministeriö ilmoitti Suomen turvallisuustilanteen heikentymisen ja tarpeen varautua Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavaan toimintaan. Kiireellisenä säännökset voisivat tulla voimaan jo vuoden 2018 lopulla, normaalissa perustuslainsäätämisjärjestyksessä mahdollisesti vasta vuoden 2020 alussa. Kiireellisenä laki vaatisi taakseen ⅚ enemmistön eduskunnassa.

– Keskeisenä perusteena on tarve saada sotilastiedustelujärjestelmä vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä, Niinistö totesi.

Puolustusministeri Niinistö kertoi tiedotustilaisuudessa kaikkien 72 lausunnonantajan pitäneen sotilastiedustelulainsäädäntöä tarpeellisena kesällä päättyneellä lausuntokierroksella.

– Nyt olisi tarkoitus säätää puolustusvoimille toimivaltuudet henkilö- ja tietojärjestelmätiedusteluun, radiosignaalitiedusteluun sekä tietoliikennetiedusteluun, NIinistö totesi.

Puolustusministeriön mukaan sotilastiedustelu olisi tarkoin kohdennettua ja kohdistuisi sotilaalliseen toimintaan ja kansallisen turvallisuuden uhkiin. Sotilastiedusteluviranomaisia olisivat puolustusvoimien Pääesikunta ja Puolustusvoimien tiedustelulaitos. Tietoliikennetiedustelun kohteena olisi Suomen rajat ylittävä tietoliikenne. Tietoliikennetiedustelu edellyttäisi myös tuomioistuimen lupaa kiiretilanteita lukuunottamatta.

– Fyysisen kohdentamisen osalta tiedustelu pitäisi pystyä kohdentamaan johonkin tiettyyn Suomen rajat ylittävään kaapeliin, siellä olevaan kuituun ja siellä menevään aallonpituuteen, selvitti lainsäädäntöneuvos Marko Meriniemi sisäministeriöstä.

Puolustusministeriön lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström jatkoi kertomalla digitaalisen kohdentamisen teknisistä toteuttamisesta.

– Kyse on siitä, että pystytään osoittamaan se verkon osa, joihin hakuehdot kohdistetaan ja pystytään siinä vaiheessa jo määrittelemään hyvin suuri osa liikenteestä, joka jää automaattisen seulonnan ulkopuolelle.

Nordströmin mukaan seulonnan lopputuloksena vain hyvin pieni osa tietomäärästä tulisi manuaalisesti tarkastettavaksi tiedusteluvirkamiehelle.

Siviilitiedustelun osalta Suojelupoliisille esitetään tiedustelutoimivaltuuksia sekä Suomessa että ulkomailla. Poliisilakiin lisätään luku siviilitiedustelusta ja tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa esitetään uutta lakia.

Sekä siviili- että sotilastiedustelun valvontaa varten perustetaan uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu ja eduskuntaan esitetään parlamentaarista valvontaan varten erillistä tiedusteluvaliokuntaa.

Korjaus: toiseen kappaleeseen korjattu oikeaksi arvio lain voimaantulosta normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä.