Turkki on aikeissa ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden
Suomi on nyt lähempänä Nato-jäsenyyttä kuin koskaan aiemmin. Turkin ratifioinnin jälkeen Suomi tarvitsee enää Unkarilta vastaavan, ja tie Natoon on auki.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan tapasivat toisensa perjantaina Turkin pääkaupungissa Ankarassa. Tapaamisen aiheena oli kauan odotettu Suomen Nato-jäsenyyden ratifioiminen, joka on yksi viimeisistä toimenpiteistä ennen kuin Suomi voi liittyä virallisesti Natoon. Turkin suhtautuminen Suomen Nato-jäsenyyttä kohtaan on ollut kriittinen ja vastaanhangoitteleva jo viime toukokuusta lähtien, jolloin Turkki esti varsinaisten liittymisneuvottelujen aloittamisen. Tie on ollut pitkä ja kivinen, mutta nyt Suomi ja Turkki ovat pääsemässä samoille linjoille Nato-jäsenyyden läpiviennissä. -
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Toni Alarannan mukaan tapaaminen presidenttien välillä sujui varsin hyvissä merkeissä. Vaikka tapaamisen päätarkoitus olikin tuoda julki Turkin aikeet ratifioida Suomen Nato-jäsenyys, oli ilmassa selvästi havaittavissa myös Erdoganin omaa poliittista peliä.
– Tapaamisella pyrittiin palauttamaan sekä turkkilaisille että suomalaisille maiden välisen ristiriitaisuuden ja Ukrainan sodan luoman jännittyneisyyden myötä myös jotakin positiivisempaa ajateltavaa. Lisäksi tapaamisella haluttiin viestiä etenkin Yhdysvalloille ja muille Naton liittolaisille se, että Turkki on rationaalinen toimija, jonka kanssa voidaan jatkossakin tehdä yhteistyötä. Turkin voidaan tulkita hieman pelästyneen Yhdysvaltojen voimakasta kritiikkia Suomen Nato-jäsenyyden viivyttelemisestä, jota on perusteltu Venäjän miellyttämisenä. Tapaamisen aikana näkyi selvää signalointia Yhdysvalloille ja muulle Nato-yhteisölle siitä, että Turkki on mukana samassa veneessä ratifioimalla Suomen Nato-jäsenyyden, kertoo Alaranta.
Tällä hetkellä Suomi näyttää liittyvän Natoon ennen Ruotsia Kuva: Eero Tammivuori
Unkari ja Ruotsi Nato-jäsenyyden taakkana
Suomi on tällä hetkellä lähempänä Nato-jäsenyyttä kuin koskaan aiemmin, mutta lisäkysymyksiä herättävät tällä hetkellä Ruotsin ja Unkarin tilanne. Unkari on Turkin jälkeen ainoa Naton jäsenvaltio, joka ei ole ratifioinut Suomen jäsenhakemusta. Ruotsin ja Suomen oli alun perin tarkoitus pyrkiä Natoon samanaikaisesti, mutta tilanne vaikuttaa Ruotsin kannalta heikolta.
Alarannan mukaan Suomen tilanne Nato-jäsenyyden osalta näyttää kuitenkin erittäin valoisalta. Turkin parlamentissa käytävän teknisen prosessin jälkeen ratifiointi on valmis, ja Unkarikin on ilmoittanut seuraavansa Turkin linjaa ratifioimalla omalta osaltaan jäsenyyden. Ratifiointien arvioidaan kestävän noin muutaman viikon ajan, eli parhaimmassa tapauksessa Suomi voisi olla Naton jäsenmaa jo huhtikuussa, mikäli Unkari päätyy samaan ratkaisuun Turkin kanssa.
Siinä missä Suomen Nato-jäsenyys on aivan nurkan takana, on Ruotsilla edessä selkeästikin pidempi matka. Tällä hetkellä Turkki ja Unkari ovat ratifioimassa ainoastaan Suomen hakemuksen jättäen Ruotsin vielä odottamaan. Jotta Ruotsilla olisi mahdollisuuttakaan tähän, tulisi Erdoganin asennoitumisen muuttua maata kohtaan. Voimakkaat erimielisyydet Ruotsin ja Turkin välillä pitävät ratifioinnin jäässä. Tilanne näyttää tällä hetkellä siis siltä, että Suomi on liittymässä Natoon yksin ennen Ruotsia, vaikka linjasta pyrittiin pitämään pitkään kiinni.
