Turkki ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden - Jäsenyyden virallistuminen vain päivistä kiinni

Vielä kolme viikkoa sitten Suomen Nato-jäsenyys näytti kaukaiselta, mutta kaikki muuttui viime yönä, kun Turkki ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden.

Turkin parlamentti ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden torstain ja perjantain välisenä yönä. Vajaat kaksi viikkoa sitten alkanut prosessi tuli päätökseen selvin äänin, kun parlamentti äänesti hyväksymisen puolesta tuloksin 276-0. Kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan allekirjoittaa ratifioinnin, on Suomi käytännössä Naton jäsenmaa. Ratifiointi tulee jäämään historian kirjoihin, sillä Suomi on nyt paria toimenpidettä vaille valmiina liittymään puolustusliittoon. Aiheen suuruudesta kertoo jotain myös sen medianäkyvyys, sillä ratifioinnista ollaan uutisoitu aina New York Timesista lähtien.

Suomen Nato-jäsenyyden kannalta suurin este on ollut Turkin sekä Unkarin haluttomuus ratifioida jäsenyys. Kun Erdoğan ilmoitti Turkin ratifiointiaikeista vajaat kaksi viikkoa sitten, seurasi Unkari perässä. Unkarissa Suomen jäsenyys ratifioitiin jo maanantaina, ja tilanne on tällä viikolla edennyt äärimmäisen nopeasti.

Nyt kun viimeisetkin ratifioinnit on hoidettu, ja Suomi allekirjoittanut tasavallan presidentti Sauli Niinistön toimesta Nato-lait, herääkin kysymys siitä, mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä kertoo, että matka viralliseen Nato-jäsenyyteen ei ole enää pitkä.

– Käytännössä seuraavaksi Erdoganin tulee allekirjoittaa parlamentin päätös, jonka jälkeen Turkin ja Unkarin tulee taltioida ratifiointidokumentit Washingtoniin, ja sitten Suomen voidaan todeta olevan osa Natoa, hän sanoo.

Koko loppu prosessissa ei siis enää puhuta viikoista, vaan päivistä. 

Katseet kohti Vilnaa

Suomen Nato-jäsenyyden virallistuessa tulee seuraavaksi ajankohtaiseksi aiheeksi muodostumaan heinäkuussa Vilnassa järjestettävä Naton huippukokous. Nato-jäsenyyden varmistuminen tapahtui Suomen onneksi jo nyt keväällä, ja Suomi tulee osallistumaan tähän historialliseen kokoukseen ensimmäistä kertaa Nato-maana. Huippukokoukseen osallistuvat kaikkien Nato-maiden päämiehet, eli Suomesta kokoukseen tulee lähtemään presidentti Niinistö.

– Tapahtumaa voidaan pitää Suomen kannalta juhlallisena tapana toivottaa meidät tervetulleeksi, ja on hienoa että me pystymme siihen osallistumaan, Penttilä toteaa.

Vilnan huippukokouksen lisäksi Nato-jäsenyys tulee näkymään voimakkaimmin Puolustusvoimien ja puolustushallinnon työssä. Keskeisimpiä teemoja tulevat heti alusta alkaen olemaan Naton puolustussuunnittelu, johon Puolustusvoimat ja puolustushallinto pääsevät heti mukaan.

– Yksi suurimmista projekteista tulee olemaan Naton uuden puolustussuunnitelman laatiminen Suomelle, kertoo Penttilä.

Turkki ja Unkari kuriin

Yksi eniten Suomen Nato-jäsenyyttä puhuttaneista teemoista on ollut selkeästi Turkin ja Unkarin vastahakoisuus jäsenyyden hyväksymistä kohtaan. Penttilän näkemyksen mukaan molemmat valtiot ovat halunneet pitkittää prosessia, jotta saisivat samalla lypsettyä mahdollisimman paljon etuja itselleen.

– Unkari on selkeästi halunnut saada etuja EU:lta ja Turkki vastaavasti Yhdysvalloilta, Natolta sekä myös Suomelta ja Ruotsilta. Yhdysvaltojen ärähtelyä Turkkia kohtaan voidaan pitää kuitenkin yhtenä syynä sille, miksi Turkki päätti lopulta ratifioida Suomen jäsenyyden, hän selventää.

Yhdysvaltojen korkea asema auktoriteettina on myös suuri syy sille, miksi Turkki ja Unkari lopulta hoitivat ratifioinnin näin nopeasti. Ratifiointiin kului molemmilta mailta alle kaksi viikkoa, kun taas esimerkiksi Kreikalta ja Portugalilta tähän kului yli kuukausi. Erona toki on se, että Kreikka ja Portugali olivat yksiä ensimmäisiä valtioita, jotka ratifioinnin suorittivat, eivätkä täten olleet Yhdysvaltojen tai kenenkään muun katseen alla.