Tupa ei läpi!
Kirjoittaja antaa toisenlaisen näkökulman siisteyspalvelukseen.
On raskas päivä takana ja komppania palaa takaisin yksikköön harjoituksistaan. Mukana tulee dyyneittäin hiekkaa, joskus jopa oksia ja ties mitä muuta. Alokkaille kuulutetaan alkavaksi siivouspalvelus ja työmäärä näyttää valtavalta.
Onneksi kukaan ei ole tuvassa yksin, ja monesti alkuun päästään koko tuvan voimin. Tekeminen alkaa kellon tikittäessä kiihtymään, vaikka aikamääreisiin ei taaskaan tunnuta pääsevän. Rätti menee milloin taskuun ja milloin patjan alle. Joskus lastatkin jäävät lojumaan keskelle lattiaa. ”Miksi meille annettiin näin vähän aikaa?”, alkaa vähemmästäkin pohtia.
Tästäkin selvitään pyytämällä lisäaikaa, huh! Mutta miten kävi tuvan tarkastuksen: tupa ei läpi. Aikaa välineiden hakemiseen toisesta päästä yksikköä sekä tuvan siivoamiseen annetaan kolme minuuttia! Toimikaa! Tehtävät jaetaan aiempaa huolellisemmin, ja nyt vain yksi kaveri lähtee hakemaan välineet koko tuvan sijasta. Välineet jaetaan tupalaisten kesken, ja jokaiselle löytyy oma erikoistumiskohteensa: yhdellä listat, toisella punkan raudat ja niin edelleen.
Toiminta alkaa selvästi sujuvoitumaan, ja tällä kertaa aikamääreisiinkin päästään. Hienoa! Onko tupa vieläkään läpi? No eihän se ole… Aloitetaanpa uudestaan: nyt mieleen muistuu jälleen oma tehtävä ja se hoidetaan aiempaakin paremmin. Aiemman huitomisen sijasta lattia ja kaikki muukin käydään lävitse systemaattisemmin. Nyt ei jää enää siivoamattomia kohtia.
Kaikki palaavat jälleen paikoilleen ja tarkastukset jatkuvat. Ja ne jatkuvat kauan. Joidenkin uusintakertojen jälkeen voidaan henkäistä: tupa läpi, jatkakaa. Koko prosessi voi jopa tunnin huitomisen jälkeen vaikuttaa turhalta, mutta silloin ajatus ei ole kulkenut mukana.
Kun näin toimitaan päivittäin, ovat tupalaiset jatkuvassa yhteistyössä, monesti paineen alla. Tekeminen siis lisää tuvan yhteishenkeä, parantaa kommunikaatiotaitoja, muodostaa paineensietokykyä turvallisessa ympäristössä sekä opettaa tekemään asioita huolellisesti – edut ovat verrattain suuret! Ja mehän olemme päässeet näistä jo nauttimaankin. Voimme kiittää siitä kukin itseämme ja uskaliaasti jopa meitä palvelleita varusmiesjohtajia.
