Tunnistamattomat sotavainajat pääsivät haudan lepoon
Kaatuneitten muistopäivänä 19. toukokuuta 50 tunnistamatonta suomalaista sotavainajaa pääsi viimein haudan lepoon kunnialaukausten saattelemina.
Sankarihautajaiset alkoivat lippulinnan saapumisella täyteen Lappeen Marian kirkkoon Lappeenrannassa. Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen johti kaksituntisen muistojumalanpalveluksen, jonka kolehdin kohteena on Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen työ sekä Kaatuneitten Omaisten Liitto ry.
Lappeen Marian kirkko oli täynnä ihmisiä, kun Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen johti juhlajumalanpalvelusta.
Saarnan piti kenttäpiispa Pekka Särkiö. Jumalanpalveluksessa laulettiin 8 virttä, joiden lisäksi Karjalan lauluveikot sekä Rakuunasoittokunta esittivät tunnettuja kappaleita, kuten Veteraanin iltahuudon, joka päätti jumalanpalveluksen. Tilaisuuden kanttorina toimi Heidi Harju.
Jumalanpalveluksen jälkeen siirryttiin kirkon vieressä sijainneelle sankarihautausmaalle. Lippulinna, valtiolippu kärjessä asettui kolmiriviin kutsuvieraiden penkkien taakse. Kenttäpiispa Särkiö johti sankarivainajien siunaamisen, avustajinaan kenttärovasti Vesa Aurén Maavoimien esikunnasta sekä sotilaspastorit Jukka Seppänen Maasotakoulusta ja Aki Lasonen Raja- ja merivartiokoulusta.
Arkkujen kansille piirrettiin hiekalla ristit siunauksen merkiksi.
Lisäksi kirkkoherrat Mika Lehtola, Hannu Haikonen ja Juha Eklund sekä rovasti Jorma Taipale avustivat tilaisuudessa. Maasotakoulun kadetit laskivat arkut yksitellen hautaan Narvan ja Porilaisten marssin tahdittaessa hetkeä. Arkkujen laskun jälkeen tuli kunnialaukaukset ja hiljainen hetki.
Valtioneuvoksen tervehdyksen esitti Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.
– Niiden uhrauksien suuruutta, joita he joutuivat tekemään, on vaikea nykypäivänä käsittää, hän lausui puheessaan. Kun hauta oli peitetty kannella, siihen laskettiin seppeleet eri tahoilta, ensimmäisinä Valtioneuvosto ja Puolustusvoimat. Kenraalimajuri Markku Myllykangas lausui puolustusvoimien muistotervehdyksen seppelnauhasta.
Seppelepartioiden lähettämisen jälkeen yleisölle oli kahvitus kaupungintalon edessä ja kutsuvieraat suuntasivat muistotilaisuuteen.
Toisen maailmansodan aikana kuoli tuhansia sotilaita eikä kaikkia saatu evakuoitua taistelukentältä. Osa sotilaista myös katosi tai hukkui. Heitä on yhteensä noin 13 000. Luvussa on mukana sellaisiakin, jotka jo sodan aikana haudattiin tunnistamattomina kentälle.
Sotilaiden jäänteitä on voitu etsiä Venäjältä vuonna 1992 Suomen ja Venäjän välillä solmitun sopimuksen, toisen maailmansodan seurauksena menehtyneiden sotilaiden muiston vaalimisesta, jälkeen. Vapaaehtoisten etsijöiden toimesta Suomeen on saatu noin 1300 suomalaisen sotilaan jäänteet. Tämä tarkoittaa noin prosenttia kentälle jääneistä.
Jos sotilaan jäänteiden mukana tulee myös tuntolevy, on mahdollista selvittää, kuka hän oli. DNA-tutkimuksilla on varmistettu, että vainaja luovutetaan oikeille omaisille. Tähän mennessä löydetyistä jäänteistä tunnistettuja sotavainajia on noin 380 ja heidät on haudattu omien kotiseurakuntien sankarihautoihin.
Ne, joita ei ole pystytty tunnistamaan, on haudattu pääasiassa Lappeenrantaan, mutta myös Joensuuhun ja Kajaaniin. Lappeenrannan sankarihautausmaassa makaa noin 800 tunnistamatonta sankarivainajaa. Valtakunnalliset sankarihautajaiset on nyt järjestetty 13 kertaa vuoden 1992 jälkeen. Edelliset sankarihautajaiset olivat 21. toukokuuta 2017.
Kaatuneiden muistopäivää on vietetty Suomessa 1940-luvulta lähtien toukokuun kolmantena sunnuntaina. Kaatuneitten Omaisten Liitto on vastannut päivän kansallisesta viettämisestä vuodesta 1958 lähtien.
