Tulevat kriisit edellyttävät aukotonta johtamista ja huoltovarmuutta

Kouvolan turvallisuustapahtuman ”Pandemian jälkeinen Suomi” -webinaari järjestettiin 14. lokakuuta. Asiantuntijat ja poliitikot painottivat varhaisen varautumisen merkitystä ja kriisitilanteiden ennakoimista.

Kriisikestävyyttä koskevassa paneelissa olivat mukana kansanedustajat Jukka Kopra (kok.), Sakari Puisto (ps.) ja Mika Kari (sd.), sekä Klok Creative Agency Oy:n toimitusjohtaja Pauli Kopu. Moderaattorina toimi Rud Pedersen Public Affairs Suomen osakas Marcus Rantala.
 
Varautuminen pandemiaan ei ollut aukotonta, Kopra totesi. Hän nosti esiin pandemian alussa tasavallan presidentti Sauli Niinistön esittämän koronanyrkin, jonka hylkääminen on saanut hänessä aikaan ihmetystä. 
 
Hänen mukaansa myös asiantuntijoiden ja poliitikkojen välisten roolien ja vastuiden tulisi jatkossa olla entistä selkeämpiä.
 
Puisto nosti esille tieteen ja teknologian integroinnin päätöksentekoon. Hän on huomannut, että siitä on ollut hyötyä esimerkiksi Isossa-Britanniassa, jossa hallituksella on tieteellinen neuvonantaja.
 
– Tässä voisi olla sellainen malli, jota Suomessakin kannattaisi harkita, Puisto sanoi.
 
Lainsäädännöllä tulisi Karin mukaan ennakoida tulevia tilanteita. ”Kannustan koko eduskuntaa jo pohtimaan seuraavaa kriisiä”, hän kehotti.
 
Toisaalta voi olla myös tilanteita, jotka vaativat lainsäätäjältä nopeaa reagointia. Krimin miehityksen alla vuonna 2014 eduskunnassa esimerkiksi säädettiin laaja lainsäädäntöpaketti nopeutetulla menettelyllä. Siihen kuului muun muassa lainsäädäntöä valmiusyksiköiden perustamisesta, avun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä kaksoiskansalaista.

Huoltovarmuus on monialaista

Mikä on tavoite, kun puhutaan huoltovarmuudesta? Se on elämän jatkuminen mahdollisimman normaalina, kun kriisi kohdataan, kertoi Janne Känkänen, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja 
 
”Huoltovarmuuden toimikenttä laajenee koko ajan”, Känkänen mainitsi. Materiaalinen varautuminen on edelleen tärkeää, mutta se ei ole ainut keino. Nyt puhutaan myös yhteiskunnan resilienssin eli kriisinsietokyvyn turvaamisesta.
 
– Tässä (resilienssissä) korostuu verkostojen toimivuus, oli sitten kyse energiasta, tietoliikenteestä tai logistiikasta, Känkänen havainnollisti.
 
Puolustusselonteon osaa huoltovarmuudesta peilataan Patria Landin liiketoiminnanjohtaja Jussi Järvisen mukaan sekä puolustusselontekoon että erilaisiin sopimuksiin. 
 
Kotimainen teollinen toiminta kasvattaa hänen mukaansa Suomessa teknologista osaamista, jolla voidaan tukea tarvittaessa muutakin kriittistä infrastruktuuria. 
 
– Esimerkiksi Patrian toimesta osallistutaan energiantuotannon varavoimakoneiden ylläpitoon, Järvinen valotti.
 
Paikallisen teollisuuden uskottavuus on Järvisen mielestä hyvin riippuvainen siitä, että sillä on kotimaan ministeriöiden tuki. 
 
– Vienti on edellytys maailmanluokan tarjonnan kehittämiselle; Suomen markkinat ovat siihen yksinkertaisesti liian pienet, Järvinen painotti.
 
Järvinen korosti myös eurooppalaisen yhteistyön roolin tärkeyttä. Suomen on tärkeää olla mukana esimerkiksi Euroopan puolustusrahastossa, josta rahoitusta tulee etenkin kehitykseen. Järvinen katsoo, että tällä tavalla voidaan varmistaa osaamisen ylläpitoa ja kasvattamista.