Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Tomi Edwards

Kuvassa Nato-sotilas

Tuleva Nato-jäsenyys parantaa kokonaisturvallisuutta, mutta tuottaa myös ylimääräistä työtä

Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaus linjaa puolustuksen suuntaa kiristyneessä turvallisuusympäristössä

Santeri Saarinen

Puolustuskyvyn vahvistaminen, sekä tulevan Nato-jäsenyyden tuomat muutokset määrittävät puolustushallinnon toimintaa ainakin vuosikymmenen puoliväliin saakka, selviää Valtioneuvoston tulevaisuuskatsauksesta

Valtioneuvoston kanslia julkaisi 12. syyskuuta vuoden 2022 ministeriöiden yhteisen tulevaisuuskatsauksen, jonka tarkoituksena on edistää päätöksenteon jatkuvuutta, sekä informoida keväällä 2023 valittavaa, tulevaa hallitusta ajankohtaisesta toimintaympäristöstä, sen haasteista ja mahdollisista ratkaisuista. 

Puolustusministeriön osuuden oleellisimmat havainnot koskevat puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen, Karoliina Honkasen, mukaan Venäjän hyökkäyssodan luomaa kiristynyttä turvallisuustilannetta, sekä puolustusvoimien kansallista puolustuskykyä, yhdessä Nato-jäsenhakemuksen kanssa. 

Kansallisen puolustuskyvyn osalta katsauksessa tuodaan esille muun muassa Puolustusvoimien henkilöstömäärän kasvattaminen, pysyvien menolisäysten tekeminen ja kyky varautua myös uusiin, sotilaskäytössä olevan teknologian luomiin uhkiin. 

Henkilöstön määrää esitetään puolustusselonteon mukaisesti lisättäväksi vuosien 2023-2026 välillä yhteensä viidelläsadalla henkilötyövuodella, selvityksestä käy ilmi. 
 
Menolisäyksiin osoitettiin kehyskaudelle 2023-2026 käytettäväksi yhteensä 1,5 miljardia euroa. Monitoimihävittäjähankinnat, sekä uudet, yhteensä seitsemän ohjus- ja miinalaivaa korvaavat Pohjanmaa-luokan korvetit, luovat vaihtelua vuosittaisiin puolustusmenoihin. 

Uusien uhkien osalta katsauksessa mainitaan tarve säilyttää Suomen kansainvälisesti korkeatasoinen teknologiaosaaminen, jonka sovellukset edistävät sekä suoria puolustustarpeita että kokonaisturvallisuutta. Katsauksen mukaan "Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen suurvaltakilpailun kiristyminen" on luonut teknologia-alalle vahvasti politisoituneen asetelman, joka osaltaan lisää myös valtion asemaa viennin sääntelyn ja rahoituksen muodossa. 

Ukrainan sodasta huolimatta puolustusministeriön osio pysyi tulevaisuuskatsauksessa pitkälle samanlaisena kuin syksyllä 2021 laaditussa puolustusselonteossa:

– Puolustusselonteoissa aikajänne on pitkä, 8-10 vuotta, ja jo tuolloin oli tuotu esiin turvallisuussympäristön haasteellisuus ja toimintaympäristön yhä vaikeampi ennakoitavuus, Honkanen kertoo.

Nykyisten uhkakuvien taustalla on vuoden 2014 Krimin valtauksesta käynnistynyt jatkumo. Suomen puolustuksen painopisteet ja kehityssuunnat ovat Honkasen mukaan pysyneet vuosien saatossa johdonmukaisina. 

Ukrainan sodan kehyksessä viimeisen vuosikymmenen aikana tehdyt ja ylläpidetyt puolustusratkaisut ovat näytelleet keskeistä osaa myös nykypäivän sodankäynnissä: Läntisen Euroopan ylivoimaisesti vahvin tykistö, korkeatasoinen asevelvollisuusjärjestelmä ja 2020-luvun suurin hankkeisiin kuuluva paikallispuolustuksen vahvistaminen, myötäilevät hyvin Ukrainassa käytävää puolustussotaa. Yhtälaisesti teknologisiin uhkiin vastaamisen keskeisyys on korostunut. 

– Voidaan vetää johtopäätös, että puolustuksen osalta peruslinja on ollut oikea, Honkanen vahvistaa. 


Puolustuksesta sovitaan yhdessä

Puolustusta koskevissa katsauksissa, selvityksissä ja sitä koskevissa päätöksissä on perinteisesti pyritty löytämään puoluerajat ylittävää ymmärrystä.

– Puolustuksen kannalta on erityisen tärkeää, että päätöksenteossa kyetään rakentamaan konsensusta ja yli hallituskausien kestävää päämäärätietoisuutta, Honkanen sanoo.

Vuoden 2021 puolustusselontekoa, johon tulevaisuuskatsaus pohjaa, laadittiin yli puoluerajojen. Myös Nato-jäsenyyden hakemisessa osoitettiin kriisiaikoina vaadittavaa kykyä nousta hallitus-oppositio-akselin yläpuolelle: päätös hakemuksesta tehtiin nopeasti, perusteellisesti ja selvällä enemmistöpäätöksellä. 

 – Nato-jäsenyys on merkittävin muutos aiempiin tulevaisuuskatsauksiin, Honkanen kertoo.

Kun Suomen Nato-jäsenyyden hakemus oletettavasti ratifioidaan viimeistään tulevan vuoden aikana viimeisissäkin kuudessa jäsenvaltiossa, alkaa työ kaikkien järjestelmien ja toimijoiden liittämiseksi puolustusliiton yhteiseen kokonaisuuteen. Tähän kuuluvat muun muassa henkilöstölisäysten tekemiset Naton rakenteisiin, lainsäädännön muutostarpeiden arviointi, sekä osallistuminen puolustusliiton luomiin uusiin prosesseihin.

– Jäsenyys ei näy välttämättä kentällä niin paljon kuin hallinnossa, Honkanen arvioi. 

Liittymistä seuraavasta järjestelmien yhteensovituksesta ennakoidaan vuosien urakkaa, vaikka Nato-yhteensopivuutta on rakennettu jo vuosikymmenien ajan.


Verrattuna aiempiin tulevaisuuskatsauksiin, vuoden 2022 katsauksessa on poikkeuksellista sen laaja-alaisuus, Honkanen kertoo. 

– Aiemmin kukin ministeriö on tehnyt oman, erillisen katsauksensa. Nyt Valtioneuvosto laati ensimmäistä kertaa yhteisen tulevaisuuskatsauksen.

Syynä kaikki ministeriöt kattavalle tulevaisuuskatsaukselle on käsillä olevien uhkien vastaava laajuus. Epävarmat talousnäkymät, voimapolitiikan paluu ja ilmastonmuutoksen luoma jatkuva uhka muodostavat harvinaisen haastavan toimintakentän tulevalle päätöksenteolle. Myös puolustusministeriön osalta muun muassa Naton mahdollisesta jäsenyydestä seuraavat tapahtumat risteävät myös muiden ministeriöiden ja niissä suoritettavan lainsäädännön osalta. Tulevaisuuskatsauksen tavoitteena on edistää kokonaisuuden asiantuntevaa johtamista alati epävarmemmassa ympäristössä.