Tukholmalainen laskuvarjojääkäri

Aliupseerioppilas Joel Luodelahti ei halunnut suorittaa inttiä vain nopeasti alta pois, vaikka koti on ulkomailla. Tie vei laskuvarjojääkärikoulutukseen.

Aliupseerioppilas Joel Luodelahti / TJ 129 / Utin jääkärirykmentti / Laskuvarjojääkärikomppania

"Aloitin palveluksen viime kesänä. En ole vielä virallisesti laskuvarjojääkäri, vaan saamme keväämmällä sen tittelin. Laskuvarjojääkäreiden koulutuksessa on normaalia pidempi p-kausi ja AUK. Tähän mennessä hyppyjä on tullu kuusi.

Hyppyhetkellä yritän vain miettiä useaan kertaan kaikki asiat, mitä pitää tehdä: pudota rinkka ajoissa ja tähystä, että varjo on auennut. Uloshyppy, toiminta ilmassa ja maahantulo ovat ne peruselementit joita miettii.

Joulukuussa meillä alkoi linjakoulutukset, eli ikäänkuin erikoistumiset aselajeihin. Sitä on vielä muutama viikko jäljellä, jonka jälkeen lähdemme Lappiin harjoittelemaan. Itse olen pioneerilinjalla, joka ei ollut alunperin kaikista mieluisin, mutta on osoittautunut todella hauskaksi. Olemme opetelleet räjäyttelemään kohteita.

Mielestäni pioneerin tärkein ominaisuus on tarkkuus. Vaikka pioneerejä sanotaan vahvoiksi ja tyhmiksi, niin kyllä tässä pitää käyttää päätä, jotta tekee jutut huolellisesti. Käsittelemme kuitenkin räjähteitä.

Olen asunut koko ikäni Ruotsissa, Tukholman lähi-alueella. Se on yksi syy, miksi halusin vaativan palveluksen – kun tulee suorittamaan palvelusta toisesta maasta, niin ihan turha tulla puoleksi vuodeksi kääntymään. Olen päässyt käymään useamman kerran Ruotsissa palveluksen aikana, mutta vietän lomia myös Suomessa, sillä täällä asuu sukulaisia ja tyttöystävä."