Tukea tilanteessa kuin tilanteessa

Puolustusvoimat tekee yhteistyötä hyvin laaja-alaisesti erinäisten viranomaisten kanssa. Ulospäin näkyvintä yhteistoimintaa ovat yhteisen koulutus- ja harjoitustoiminnan ohella virka-aputehtävät. Pääesikunnan valmiuspäällikön, prikaatikenraali Kari Nisulan mukaan Puolustusvoimien kannalta keskeisimpiä virka-apukumppaneita ovat poliisi ja pelastuslaitos.

Suomalaisen kokonaisturvallisuusmallin mukaisesti jokainen viranomainen keskittyy omaan päätehtäväänsä, ja päällekkäisiä suorituskykyjä ei juurikaan ole rakennettu. Tuki muille viranomaisille on ikään kuin perusratkaisu poikkeavissa tilanteissa, kuten suuronnettomuuksissa tai häiriötilanteissa.

Kansainvälisesti tämänkaltainen malli ei ole itsestäänselvyys. Monet ovatkin sitä mieltä, että suomalainen viranomaisyhteistyö on maailman kärkeä.

Pääesikunnan valmiuspäällikön, prikaatikenraali Kari Nisulan mukaan virka-apu on jokapäiväistä toimintaa. Kuva: Peetu Oksanen

Yhteistyötä vuoden ympäri

Vuosittain Puolustusvoimat suorittaa yli 500 virka-apu- ja tukitehtävää. Käytännössä se tarkoittaa keskimäärin 1,5 tehtävää vuorokaudessa.

Jokaisessa tehtävässä ei ole suinkaan kyse suuronnettomuudesta tai häiriötilanteesta, vaan määrästä yli kaksi kolmasosaa muodostaa sotilasräjähteiden raivaamistehtävät. Viime vuosina onkin pohdittu, voidaanko sotilasräjähteiden raivausta kutsua virka-avuksi.

Poliisihallitus on neuvotellut asiasta Pääesikunnan kanssa viime syksynä. Jatkossa kyseisiä tehtäviä ei enää tilastoida virka-avuksi, koska vanhojen sotilasräjähteiden raivaaminen ei ole varsinaisesti virka-aputehtävä vaan Puolustusvoimien lakisääteinen tehtävä.

– Se ei ole virka-apupyyntö, kun Poliisi ilmoittaa Puolustusvoimille löytyneestä sotilasräjähteestä – se on ilmoitus Puolustusvoimille kuuluvasta tehtävästä, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Vesa Pihajoki painottaa.

Pihajoen mukaan on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että poliisi voi joutua pyytämään virka-apua jatkossakin räjähteisiin liittyen. Siviiliräjähteisiin liittyvät tehtävät kuuluvat poliisille, mutta niihin saattaa liittyä sellaisia elementtejä, että poliisi tarvitsee Puolustusvoimilta esimerkiksi asiantuntijaosaamista tai apua alueen eristämiseen.

Poliisihallituksessa työskentelevän poliisitarkastajan Vesa Pihajoen mukaan lakeja uudistetaan jatkuvasti, jotta virka-apu olisi mahdollisimman viiveetöntä. Kuva: Peetu Oksanen

Varusmiehiä ei aseteta vaaraan

Virka-apua tarvitaan, kun tilanteessa johtovastuussa olevan, toimivaltaisen viranomaisen omat resurssit ovat riittämättömät tehtävän hoitamiseen. Pyynnön kohteena oleva viranomainen voi myös olla hyödyksi erikoiskalustonsa tai -osaamisensa avulla.

Puolustusvoimat on määrittänyt virka-apuosastot ja eri tehtäviin käytettävät suorituskyvyt  sekä niille valmiusvaatimukset. Kuhunkin tehtävään ja tilannetyyppiin räätälöidään aina tarvittava kokoonpano. Perusratkaisut ovat valmiina toiminnan nopean käynnistämisen mahdollistamiseksi, mutta tilanne määrittelee lopulta aina, minkälaisella kokoonpanolla
tehtävää lähdetään toteuttamaan.

Virka-aputehtäviin käytetään niin palkattua henkilökuntaa kuin asevelvollisiakin. Suurin ero on siinä, että laissa on säädelty hyvin tarkkaan, ettei varusmiehiä ja reserviläisiä saa käyttää vaarallisiin tehtäviin. Yksityiskohtaiset tiedot suorituskyvyistä, henkilöstökokoonpanoista ja vasteaikavaatimuksista ovat rajoitettua viranomaistietoa.

– Meillä on pitkät perinteet toistemme tukemisessa, ja virka-apua pyytävä viranomainen osaa yleensä hyvin yksilöidä tarvitsemansa tuen, Kaartin jääkärirykmentin apulaiskomentaja, eversti Rainer Kuosmanen kehuu.

Hätä keinot keksii

Perinteisesti Puolustusvoimien antaessa virka-apua toimivaltainen ja kyseisessä tilanteessa johtovastuussa oleva viranomainen laatii virallisen virka-apupyynnön, joka käsitellään joko puolustushaaran esikunnassa tai Pääesikunnassa.

Puolustusvoimallinen vastuutaho käsittelee virka-apupyynnön, määrittää johtovastuussa olevan joukko-osaston ja käskee tehtävän toteutukseen. Käytännön toteutuksen järjestelyt tehdään paikallisesti joukko-osastoissa. Tarvittaessa ylemmät johtoportaat koordinoivat mahdolliset lisäresurssit tehtävälle muista joukko-osastoista. Tällaista tukea voi olla esimerkiksi helikopterien kohdentaminen tehtävälle Utin jääkärirykmentistä.

Osa tehtävistä toteutetaan kiireellisesti heti käynnistettävillä toimenpiteillä, ja osa perusteellisemman suunnittelun ja valmistelun kautta. Kiireellisissä tapauksissa tehtävien valmistelua voidaan toteuttaa niin sanotusti byrokratian rattaiden pyöriessä. Tällaisissa tapauksissa apu pannaan tulille heti puhelinsoitolla ja samaan aikaan taustalla ruvetaan rakentamaan papereita. Silloin kysymys on vain siitä, mikä on pyydetyn suorituskyvyn lähtövalmius.

Hallinnollinen puoli on kuitenkin välttämätön toiminnan lainmukaisuuden ja dokumentaation varmistamiseksi.

– Hallintoa ei pidä nähdä virka-avun tai muun viranomaisyhteistoiminnan toteuttamisen rajoitteena, vaan se on enemmänkin laadunvarmistusjärjestelmä, majuri Jaakko Lyytikäinen Kaartin jääkärirykmentin operatiiviselta osastolta valaisee. 

Lyytikäisen mukaan hallinto tuo tiettyä rakennetta johtamiseen, ja sillä varmistutaan myös siitä, että kukin toimija tietää, millä perusteilla mitäkin tehtävää toteutetaan ja kenen johdossa. Tämä helpottaa viime kädessä kentällä tehtävää toteuttavaa virkamiestä ja varusmiestä.

– Jos johtamisjärjestelmä toimii, muukin järjestelmä toimii. Jos johtamisjärjestelmä sakkaa, sakkaa koko järjestelmä, Helsingin pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jari Korkiamäki kiteyttää.

Helsingin pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jari Korkiamäki on ylpeä siitä, että Suomessa kaikilla viranomaisilla on sama päämäärä ja yhteistyö on saumatonta. Kuva: Nuutti Liukko

Aina valmiina

Nisulan mukaan valmiuden ylläpidon perustana on päivystysvalmius eri tasoilla. Pääesikunnasta puolustushaaraesikuntiin ja aina joukko-osastoihin sekä Puolustusvoimien laitoksiin saakka toimivat päivystysjärjestelmät kellon ympäri.

Päivystysjärjestelmissä ylläpidetään tilannekuvaa ja ollaan valmiina käynnistämään toimenpiteet, oli kyseessä sitten virka-aputehtäviin tai valmiuden tehostamiseen liittyvät asiat. Sillä varmistetaan myös virka-aputehtävien päätöksenteon ja toimeenpanon nopeus.

– Tärkein virka-aputehtävissä käytettävä materiaali varataan jatkuvasti käytettäväksi. Nimetty henkilöstö koulutetaan tehtäviinsä ja toiminnan käynnistämistä harjoitellaan. Henkilöstölle voidaan käskeä tavoitettavuus- tai valmiusvaatimuksia, Lyytikäinen tarkentaa.

– Peruspaketti on aina kasassa. Tarvittaessa valmiutta säädetään sen mukaan, mitä tilanne edellyttää, Nisula vakuuttaa.