Henkilöstö on politiikkaa – Presidenttinä Trump valitsisi neuvonantajikseen henkilöitä, jotka ovat olleet hänelle uskollisia
Tutkija Leo Michel kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, keitä Yhdysvaltain presidenttiehdokkaat suunnittelevat nimittävänsä korkeisiin virkoihin.
Monille amerikkalaisille ulkopolitiikka ei ole äänestyspäätöstä määräävä tekijä marraskuun 5. päivänä käytävissä presidentinvaaleissa. Kyselytutkimusten mukaan tällä hetkellä äänestäjiä kiinnostavat enemmän taloudellinen tilanne, lisääntymisoikeudet sekä maahanmuuttoon liittyvät kysymykset.
Kuitenkin Atlantin tällä puolella kiinnostusta herättää se, miten presidenttiehdokkaat Kamala Harris ja Donald Trump suhtautuvat Yhdysvaltain toimintaan Euroopassa.
Tätä kysymystä avaa Yhdysvalloissa pitkän virkamiesuran tehnyt Leo Michel. Hän seuraa Yhdysvaltojen puolustus- ja ulkopolitiikkaa Ulkopoliittisen instituutin affilioituneena tutkijana ja on instituutin "silmät ja korvat" Washington DC:ssä.
Toisin kuin joillakin aikaisemmilla varapresidenteillä, Kamala Harrisilla ei ennen tehtävässä aloittamistaan ollut pitkää kokemusta ulkopolitiikasta, Michel selittää. Hän on kuitenkin painottanut useisiin otteisiin sitoutumistaan vahvaan Natoon ja Ukrainan tukemiseen.
Lisäksi Harris on kiinnostunut teknologian ja politiikan rajapinnoista, esimerkiksi kyberturvallisuudesta, tekoälystä ja avaruuspolitiikasta.
– Hän ei ole millään tavalla naiivi kansainvälisten asioiden suhteen, Michel tiivistää.
Harrisin ja Trumpin näkemykset Euroopasta eroavat merkittävästi toisistaan. Trump on todennut EU:n kohtelevan Yhdysvaltoja väkivaltaisesti ja ajaa kiristyksiä Atlantin väliseen kauppaan.
– Trump on useasti maininnut asettavansa kymmenen prosentin tullimaksun kaikille eurooppalaisille tuotteille, mikäli tulisi valituksi, Michel kommentoi.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ville Sinkkonen (oik.) toi esille, että sekä poliittisessa vasemmistossa että oikeistossa Yhdysvalloissa on vaatimuksia rajoittuneemmasta ulkopolitiikasta. Kuva: Amos Kautto
Virkakunnalla on väliä
Yhdysvaltain puolustusministerin toimiston Nato-politiikan johtajana työskennellyt Michel selittää, että Washingtonissa on sanonta "Personnel is policy" (henkilöstö on politiikkaa). Lausahdus viittaa siihen, että korkeissa viroissa toimivilla henkilöillä on paljon vaikutusvaltaa politiikkatoimenpiteiden muotoilussa.
Nykyinen liikenneministeri Pete Buttigieg nousee keskusteluissa esille yhtenä tällaisena. Hän haki demokraattien presidenttiehdokkaaksi vuonna 2020. Michelin mukaan monet politiikan seuraajat pitävät häntä täydellisenä Yhdysvaltain Yhdistyneiden kansakuntien suurlähettilään tehtävään.
– Hän on erittäin älykäs, taitava viestinnässä ja hän on pitkään ollut kiinnostunut kansainvälisistä suhteista.
Trumpin osalta Michel aprikoi, että tämä painottaisi vahvasti henkilökohtaista lojaaliutta valitessaan neuvonantajia. Robert C. O'Brien on ilmaissut olevansa halukas toimimaan tulevassa hallinnossa, mikäli Trump voittaa vaalit. Hän oli Trumpin viides ja viimeinen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja edellisellä presidenttikaudella. O'Brien siirtäisi Yhdysvaltojen huomiota pois Euroopasta.
– Hän pyrkisi heikentämään Kiinaa ja todennäköisesti suosisi Yhdysvaltojen sotilaallisten resurssien ja henkilöstön siirtämistä Atlantilta Intian ja Tyynen valtameren alueelle.
Siirtyykö Yhdysvaltojen huomio muualle?
Micheliä huolestuttaa joidenkin republikaanien ajatus siitä, että jos Yhdysvallat siirtää huomiotaan enemmän Tyynenmeren suuntaan, se tarkoittaisi sitä, että läsnäolo Euroopassa vähenisi. Hän näkee, että kysymykset eivät ole toisiaan poissulkevia.
– Se, että toimimme Euroopassa ja puolustamme siellä intressejämme ja liittolaisiamme, vahvistaa pelotetta Tyynenmeren alueella.
Michel huomauttaa, että useimmat strategit ovat hänen kanssaan samaa mieltä. Kuitenkin jotkut vaikutusvaltaiset ajattelijat Republikaanipuolueessa ovat sitä mieltä, että tarvittaisiin merkittävä muutos Yhdysvaltojen toiminnassa, mikä tarkoittaisi resurssien ja läsnäolon vähenemistä Euroopassa. Michel ei kuitenkaan pidä tätä järkevänä.
– Meidän täytyy löytää tapa, jolla voimme suojella intressejämme molemmilla alueilla, vaikka siihen pitääkin käyttää enemmän rahaa, Michel painottaa.
Ulkopoliittisen instituutin affilioitunut tutkija Leo Michel käsitteli Yhdysvaltain presidentinvaaleja ja tulevaisuuden näkymiä Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa "Back to the Future, Once Again - The Implications of the US Presidential Election for Transatlantic Relations" 19.9.2024.
