Trident Juncture näkyy vahvasti Rovaniemellä

Sotilasliitto Naton kolmen vuoden välein järjestämä Trident Juncture -harjoitus järjestetään tänä vuonna Norjan, Ruotsin ja Pohjois-Suomen alueilla. Korkean näkyvyyden harjoituksen tarkoituksena on kehittää ja osoittaa kaikkien osallistuvien maiden ja puolustushaarojen puolustuskykyä.

Edustettuina ovat kaikki 29 sotilasliitto Naton jäsenmaata, sekä yhteistyövaltiot Suomi ja Ruotsi. Yhteensä harjoitukseen osallistuu yli 50 000 sotilasta. Suomesta edustettuina ovat kaikki puolustushaarat, yhteensä noin 600 sotilasta.

Ainoana tukikohtana Suomessa toimii Lapin lennosto Rovaniemellä. Rovaniemeltä lentää neljä suomalaista F/A-18 Hornet -hävittäjää, neljä belgialaista F16 -hävittäjää sekä neljä Yhdysvaltain ilmavoimien KC-135 -ilmatankkauskonetta. Paikalla on lisäksi Utin jääkärirykmentin NH-90 -pelastushelikoptereita, ja paikalla on vieraillut myös Yhdysvaltain ilmavoimien C-130 Hercules -kuljetuskoneita. Paikalle odotetaan vielä Kalifornian ilmakansalliskaartin F-15 Eagle -hävittäjiä, jotka eivät logistisista ongelmista ja aiemmasta harjoituksesta johtuen ole vielä päässeet paikalle.

– Rovaniemellä toimii harjoituksessa erillinen lento-osasto. Se on Nato Air Commandin eli Naton ilmaesikunnan alainen, mutta Suomi on edustettuna johtorakenteessa kaikilla eri tasoilla, kertoo Lapin lennoston komentaja, eversti Antti Koskela.

Suomen ilmavoimien F/A-18 Hornet on tottunut pohjoisiin olosuhteisiin.

Trident Juncture 2018 kehittää Suomen valmiuksia toteuttaa viime vuonna voimaan tulleen lainsäädännön mukaista puolustusvoimien uutta lakisääteistätehtävää. Se käsittää kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista.

– Suomen osalta keskeinen tavoite on vahvistaa kansallista puolustusta. Suomelle on myös tärkeää ymmärtää, miten Nato toimisi kriisitilanteessa, Koskela sanoo.

Harjoituksessa ei taistella niin sanottua vihollista vastaan, vaan osapuolet on jaettu "etelään" ja "pohjoiseen". Hyökkääjän ja puolustajan rooleja vaihdellaan.

Rovaniemellä sijaitseville belgialaisille ja yhdysvaltalaisille yksiköille harjoituksen olosuhteet eivät ole tulleet ongelmitta. Esimerkiksi Kalifornian ilmakansalliskaartin lentokoneet eivät olleet vielä keskiviikkona aamupäivällä saapuneet paikalle lainkaan, ja belgialaisille kylmät lämpötilat ovat luoneet haasteita.

– Meillä on pienet ilmavoimat, ja olemme varsin riippuvaisia Natosta. Harjoituksen tuomat haasteet esimerkiksi arktisen sään ja valtavan harjoitusalueen muodossa ovatkin luoneet meille aiemmin kokemattoman haasteen, kertoo Belgian ilmavoimien Rovaniemen-osaston komentaja, majuri Simon Gerard.

Belgian ilmavoimilla on yhteensä yli 40 käytössä olevaa F-16 -hävittäjää.

– Harjoitus on yksiköllemme hyvin mielenkiintoinen. Näin suureen harjoitukseen osallistuminen ei ole aivan arkipäivää meille, ja osallistuimme juuri pienempään harjoitukseen Ukrainassa eivätkä lentokoneemme ole vielä ehtineet Suomeen. Isäntämaa on kuitenkin ollut erittäin vieraanvarainen ja avulias, ja olen itsevarma, että hävittäjämme pääsevät perille pian, kertoo puolestaan Kalifornian ilmakansalliskaartin edustaja, everstiluutnantti Jonathan R. Burd.

Harjoitukseen kuuluu yhteensä neljä erillistä lento-osastoa. Niistä kaksi sijaitsee Norjassa, yksi Kallaxissa, Ruotsissa ja yksi Rovaniemellä. Kaikki lento-osastot ovat Ramsteinin tukikohdassa Saksalta sijaitsevan Naton ilmaesikunnan alaisia.

– Saamme esikunnalta Saksasta päivittäin lentosuunnitelman, joka yhdistää lentotehtävät koko operaation laajuisesti. Ohjeistukset ovat hyvinkin tarkkoja, sillä ne sisältävät lentoreittien ja ajankohtien lisäksi esimerkiksi käytettävät radiotaajuudet, kertoo Lapin erillisen Nato-lento-osaston komentaja, eversti Brian Montgomery Yhdysvaltain ilmavoimista.

Eversti Brian Montgomery johtaa Rovaniemen erillistä lento-osastoa.

Erilaisia harjoitustyyppejä on lukuisia yhteistyössä muiden puolustushaarojen kanssa. Montgomery on ollut tyytyväinen harjoitukseen tähän mennessä, ja kertoo yhteistyön suomalaisten kanssa toimivan vaivatta.

– Suomalaiset lentäjät ovat hyvin taitavia ja integroituneet hyvin joukkojemme kanssa. Myöskään kielimuuria ei ole ollut, sillä te eurooppalaiset puhutte monia kieliä. Meille amerikkalaisille yhteistyö on ollut hyvin helppoa, Montgomery kertoo.

– Nykyinen säätila, eli ohut lumikerros ja muutama pakkasaste, ovat tyydyttäviä. Parasta harjoituksen kannalta olisi kuitenkin 30 sentin lumikerros ja 20 astetta pakkasta – silloin joukot ja kalusto pääsisivät todelliseen testiin. Tuuli on kuitenkin kuulemma kääntymässä, joten toivottavasti koemme monia eri säätiloja seuraavien kahden viikon aikana, hän pohtii.

Harjoittelun lomassa ulkomaiset sotilaat ovat ehtineet nähdä myös suomalaista kulttuuria. Paljon on kuitenkin vielä näkemättä, eikä komentaja ole vielä ehtinyt edes saunaan.

– Aloitamme aamuseitsemältä ja lopetamme iltaseitsemältä, joten loppuvalmistelujen ja ruokailujen jälkeen on ollut hankalaa löytää aikaa saunomiselle. Se on kuitenkin vielä ehdottomasti koettava vierailun aikana, samoin kuin porot ja revontulet, Montgomery nauraa.