Skymning 41 saa katsojan pohtimaan, kumpi on tärkeämpää: totuus vai taistelutahdon nostatus

Mitä sodasta saa kirjoittaa?

Syksyllä 1939 Helsingin ylle kerääntyy tummia pilviä. Kaupungissa valmistaudutaan vähin äänin tulevaan. Propagandakurssin käynyt toimittaja Henry Gunnars (Elmer Bäck) ennustaa rakkaalleen Molly Timmille (Saga Sarkola) vuoden päättyvän ikävästi.

– Molly, sota on tulossa.

Tuore pariskunta tempautuu talvisodan myllerrykseen, josta kukaan ei selviä ehjänä.

Lilla Teaternissa esitettävä näytelmä Skymning 41 – Berättelsen om Molly och Henry käsittelee rakastavaisten kokemuksia sodan jaloissa. Näytelmä perustuu Kjell Westön samannimiseen romaaniin.

Kipuilua sodan epäoikeudenmukaisuudesta

Skymning 41 ei tyrkytä ajatuksia suoraan katsojalle. Jokainen salissa muodostakoon oman käsityksensä oikeasta tavasta toimia sodan melskeessä. 

Jalot arvot isänmaan puolustamisesta eivät välttämättä kestä tosipaikan tullen. Kotirintaman ihailu sankareiden taistosta kotimaan hyväksi alkaa sodan pitkittyessä kääntyä toiveeksi oman rakkaan selviytymisestä. Onko kodilla enää merkitystä, jos oma sankari makaa kuolonkankeana taisteluhaudan pohjalla?

Esityksen kantava teema on Henryn tuskailu sodan epäoikeudenmukaisuudesta. Nuoret miehet komennetaan mahdottomaan tehtävään ylivoimaista vihollista vastaan iäkkäämpien jäädessä rintamalinjojen taakse raportoimaan taisteluista. Eikö elämänsä alussa olevilla nuorilla olisi suurempi oikeus välttää sotatantereiden kauhut?

Saga Sarkola loistaa Molly Timminä näytelmässä, joka herää eroon etenkin Sarkolan laulukohtauskissa. Kuva: Kasper Dalkarl

Samalla katsojan eteen tuodaan propagandistin tehtävän raadollisuus. Taisteluita vierestä seuranneen halu kirjoittaa rehellisesti ei saa ajaa yli yhteisen edun. Omat muistikuvat karmeista kokemuksista on pystyttävä tukahduttamaan. Liian realistinen kuvaus tapahtumista uhkaa moraalia, jonka rapautuessa rintamatilanne pahenisi entisestään.

Kotirintaman tuki on myös säilytettävä hinnalla millä hyvänsä. Näytelmä tutkiikin ansiokkaasti journalismin ja propagandan häilyvää rajaa sodan aikana. Mistä saa ja voi kirjoittaa keskellä kansakunnan kohtalonhetkiä?

Roolisuoritukset korvaavat miljöön

Westön kirjat tunnetaan huikean tarkasta Helsinki-kuvauksestaan. Teatterin pienellä lavalla  tämä ei onnistu, ja teos keskittyy henkilöiden tunteiden kuvaamiseen.

Näytelmä on mukaansatempaava. Kolmena osana esitettynä se onnistuu poimimaan kirjasta koskettavimmat palat pitäen katsojan kiinni tarinassa alusta loppuun. 

Lilla Teaternin näyttelijäkaarti suoriutuu huomattavasta määrästä rooleja loistavasti. Sarkolan upeat tulkinnat 1930-luvun kappaleista koskettavat katsojaa. 

Skymning 41 on pysäyttävä kuvaus sodan vaikutuksista ihmismieleen. Rintamalla taistelevien lisäksi tykistötulen tuhovoima ulottuu myös kaupunkiin jääneisiin. Sota riistää ilon ja haastaa kyvyn rakastaa jokaiselta. Näytelmän dramatisointi ja musiikkivalinnat eivät jätä kylmäksi, vaan katsoja poistuu yli kaksituntisen esityksen jälkeen vähintäänkin liikuttuneena.

Seitsemän näyttelijän voimin toteutettu näytelmä toimii loistavasti Lilla Teaternissa. Kuva: Kasper Dalkarl