Torpedot tekivät paluun

Vuosikymmenien odotus sai päätöksen, kun Merivoimat ampui keskiviikkona 19.8. ensimmäisen torpedon lähes 40 vuoteen. Ammunta toteutettiin Hamina-luokan ohjusveneeltä.

Hamina-luokkaan kuuluva ohjusvene Tornio sai kunnian toimia torpedoammunnan toteuttajana, kun Merivoimat laittoi Ruotsin puolustusmateriaalilaitokselta lainatut TP45-torpedot testiin. Ammunta toteutettiin Saaristomerellä vedenalaista harjoitusmaalia kohti. Nyt ammutut torpedot eivät sisältäneet räjähdeainetta, kertoo Merivoimien suunnittelupäällikkö kommodori Janne Muurinen. 

– Ohjusvene Tornio ampui suunnitelman mukaisesti torpedon maalilaitteeseen. Vaikka tapahtuma olikin merkittävä virstanpylväs Merivoimien iskukyvyn kehityksessä, ei se juuri poikennut Merivoimien normaalista harjoitustapahtumasta, Muurinen toteaa.

Nyt käytössä ollut TP-45 torpedo on käytössä vain väliaikaisesti ja luo Merivoimille luonnollisen polun TP-47 torpedon käyttöönotolle. 

– Merivoimat luo TP-45:n kanssa kyvyn käyttää asejärjestelmää siten, että vuonna 2023 käyttöön tulee uusi TP-47 torpedo. Torpedo tulee olemaan koko Hamina- ja Pohjanmaa-luokan käyttöajan niiden aseistuksen kuuluva, Muurinen kertoo.

Tämä tarkoittaa sitä, että Merivoimilla on kahdeksan alusta torpedon käyttövalmiudessa: neljä Hamina-luokan ohjusvenettä ja neljä Pohjanmaa-luokan korvettia. 

– Torpedonheittimen asennus vaatii laivateknisiä järjestelyitä. Samalla aluksen taistelukeskuksen järjestelmiin integroidaan käytön edellyttämät ohjelmat. Nämä tehdään Hamina-luokkaan sen käynnissä olevan peruskorjauksen yhteydessä ja Pohjanmaa-luokkaan sen rakentamisen yhteydessä, Muurinen valottaa.

Hankintaa suunniteltaessa ja valmisteltaessa Merivoimat selvitti useiden eri modernien torpedojärjestelmien yhteensopivuutta Suomen merelliseen ympäristöön ja Merivoimien suorituskykyvaatimuksiin.

– Saabin TP-47 on erityisesti rannikkovesien sukellusvenetorjuntaan tarkoitettu kevyt torpedo. TP-47 on tehokas myös syvissä vesissä ja pinta-aluksia vastaan. Monipuolisten ominaisuuksien vuoksi se soveltuu erinomaisesti Itämeren ja Suomen rannikoiden merelliseen toimintaympäristöön ja se edustaa alansa moderneinta teknologiaa vedenalaisessa sodankäynnissä, kertoo Muurinen.

Torpedojärjestelmää käytetään aluksien taistelukeskuksesta käsin taistelukeskusupseerien toimesta yhteistyössä kannella toimivien taisteluvälineupseereiden kanssa. Myös tulevat varusmiehet pääsevät harjoittelemaan torpedojen käyttöä. He osallistuvat oman tehtävänsä mukaisesti aluksen eri tehtäviin ja muun muassa toimivat tehtävissä torpedon latauksessa. Ennen ammuntaa koulutusta saatiin Ruotsissa sekä Suomessa Saabin ja Ruotsin puolustusmateriaalilaitoksen asiantuntijoiden toimesta. 

– Taistelunjohtojärjestelmän käyttö vaatii erilaista koulutusta kuin itse torpedon ammunnan valmistelu tai järjestelmän huolto, Muurinen täsmentää.

Muualla maailmassa tapahtunut torpedokehitys ajoi myös Merivoimat ottamaan torpedot osaksi suorituskykyään vuosikymmenien jälkeen. Jo ennen torpedoja Merivoimat kykeni vaikuttamaan pinnan alla sukellusveneisiin miinoilla, syvyysraketeilla ja syvyyspommeilla. Nyt torpedojen kehitys oli kuitenkin seurannut sukellusveneiden kehitystä niin mallikkaasti, että Merivoimat koki modernin torpedoteknologian käypänä lisäyksenä omaan asevalikoimaansa. Varsinkin kun järjestelmän pystyi asentamaan pinta-aluksiin.

– Ohjusvene Tornion onnistuneet torpedoammunnat todensivat halutun suorituskyvyn. Olemme ison askeleen vahvempia pinnan alla, kehuu Muurinen.