Torpedo Tp 47 – sukellusveneiden säälimätön saalistaja
Moderni kevyttorpedo on yksi Merivoimien käyttöön tulevista uusista suorituskyvyistä. Tp 47 on luotu Itämeren vaativia meriolosuhteita silmällä pitäen.
Saab on tehnyt kevyttorpedoja Ruotsin merivoimille jo 60-luvun puolivälistä lähtien. 2014 aloitettiin uusimman kevyttorpedomallin kehittäminen 1995 markkinoille tullen Tp 45:n korvaamiseksi. Vuonna 2016 Ruotsin puolustusvoimien materiaalilaitos (FMV) allekirjoitti sopimuksen Saab Dynamicsin kanssa jolloin projetkti saatiin kunnolla käyntiin.
Tammikuussa 2018 Merivoimat lähti projektiin mukaan ja uusi torpedojärjestelmä tilattiin Hamina-luokan ohjusveneisiin niiden peruskorjausten yhteydessä ja tulossa oleviin Pohjanmaa-luokan korvetteihin. Saabin vedenalaistenjärjestelmien myyntipäällikkö Håkan Ekström kertoo Tp 47 olevan kauttaaltaan uudistettu versio Tp 45:stä, vaikka käyttötarkoitus pysyykin samana.
– Ensinnäkin Tp 47 propulsiojärjestelmä on uutta tekniikkaa potkuritoimiseen Tp 45 verrattaessa. Tämä parantaa torpedon suorituskukyä merkittävästi niin nopeuden kuin ohjattavuudenkin kannalta.
Torpedon sisältä kaikki teknologia on uusittua ja esimerkiksi akusto on saanut merkittävän piristysruiskeen. Nykypäivänä aseiden merkittävimpiin parannuksiin voivatkin kuulua parannukset vaikkapa sen tietokoneen prosessoritehoon.
Mitoiltaan on Tp 47 edelleen identtinen edeltäjänsä kanssa. Ekström toteaa sen olleen Ruotsin puolustusvoimien asettama vaatimus, kun torpedoa alettiin kehittämään. Torpedo kehitettiin niin, että sitä voitaisiin käyttää samalla järjestelmällä ja samoja käyttötarkoituksia varten kuin edeltäjäänsä. Tätä hyödynnetään nyt myös Merivoimissa, kun uuden järjestelmän käyttöä harjoitellaan FMV:ltä lainatuilla vanhan mallin torpedoilla.
Nykypäivänä torpedojen merkittävimpiin päivityksiin voivat kuulua parannukset vaikkapa sen tietokoneen prosessoritehoon.
Itämerellä kuin Ahti ja atrain
Torpedosta tekee Suomelle ja Ruotsille täydellisen sen kyky toimia Itämerellä. Se on kehitetty Itämeren erikoislaatuisia olosuhteita silmällä pitäen ja tämän vuoksi myös eroaa kilpailijoistaan.
– Torpedo on sopeutettu Itämerelle ensinnäkin fyysisiltä ominaisuuksiltaan. 400mm halkaisijaltaan oleva kevyttorpedo on kilpailijoitaan isompi. Sen avulla saavutetaan parempi kontrolli torpedon kelluvuudesta, kehuu Ekström.
Näin ratkaistaan murtovetisen Itämeren alhaisesta ja vaihtelevasta suolapitoisuudesta johtuvia ongelmia. Suurempi halkaisija helpottaa nopeuksien vaihtelua operaation aikana. Tp 47:ssä on kantaman sijaan keskitytty tarkkuuden paranteluun. Itämerellä matka tuhottavaan kohteeseen ei usein ole kovinkaan suuri.
Tp 47 on tarkoitettu käytettävän erityisesti sukellusveneiden torjuntaan, mutta se kykenee vaikuttamaan myös pinta-aluksiin. Kevyttorpedona sillä on kuitenkin eri käyttötarkoitus kun raskaimmilla torpedoilla.
– Raskastorpedo on tarkoitettu tuhoamaan mikä tahansa vedessä liikkuva alus. Kevyttorpedolla voidaan upottamisen lisäksi hidastaa tai vahingoittaa aluksia. Se on siis tarpeeksi iso vaikuttamaan, mutta lopputulos riippuu aluksen koosta ja siitä miten torpedoa käytetään, Ekström alleviivaa.
Pitkä kumppanuus on rikkaus
Saabilla on pitkä yhteistyö historia Ruotsin merivoimien kanssa torpedojen kehittämisen suhteen. Näin ollaan voitu valmistaa tuotteita, jotka sopivat asiakkaan profiiliin ja toiminta ympäristöön.
– Uskomme Saabilla, että voimme käydä vastaavanlaista kehityskeskustelua jatkossa myös Suomen merivoimien kanssa, sillä tämänkaltaiset torpedojärjestelmät ja sitä kautta myös asiakassuhteet ovat todella pitkäikäisiä, Ekström väläyttää.
Merivomille Tp 47 toimitetaan vuonna 2023. Merivoimat kuitenkin harjoittelevat jo järjestelmän käyttöä Hamina-luokan ohjusveneillään joista osaan käyttöön vaadittavat muutokset on jo tehty. Merivoimien suunnittelupäällikkö, kommodori Janne Muurinen kertoo torpedon käyttöprosessin lähtevän taistelukeskuksessa siitä, että torpedolle annetaan tieto maalin oletetusta sijainnista.
– Torpedo alkaa etsimään maaliaan saavuttuaan ohjatulle alueelle. Torpedo kykenee suorittamaan hakutehtäväänsä eri nopeuksilla yli tunnin ajan.
Merivoimilla tlee lopulta olemaan kahdeksan alusta torpedon käyttövalmiudessa: neljä Hamina-luokan ohjusvenettä ja neljä Pohjanmaa-luokan korvettia. Kuva: Saab AB.
Torpedon kanssa kommunikoidaan kaapelin avulla, mutta se kykenee ohjautumaan maaliin myös itsenäisesti. Torpedon valmiuksiin kuuluu sekä passiivinen että aktiivinen digitaalinen kaikuluotauksella toimiva hakupää, joka etsii, luokittelee ja seuraa maaleja.
– Havaittuaan etsittävän kohteensa torpedon välittämät tiedot voidaan jakaa myös muille ammuttaville torpedoille, kertoo Muurinen.
Torpedon taistelulataus räjähtää lopulta kohteessa monisäteisen kaikuluotain sytyttimen avulla. Suunnattu lataus yhdistettynä paine-ja kaasuaaltoon tuhoaa kohteen. Torpedo kyetään räjäyttämään joko kosketuksessa tai lähietäisyydeltä riippuen siitä, mikä on torpedon käyttötarkoitus.
