Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Karo Holmberg

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen harjoitukset rakennetulla alueella.

MPK järjestää rakennetun alueen taistelukoulutusta ympäri Suomea.

Toiminnanjohtaja Antti Lehtisalo riemuitsee: MPK koulutti viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin

Rafael Vanhamäki

Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus järjesti viime vuonna yli 115 000 kurssipäivää.

Kuluneena vuonna vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta järjestävän Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen eli MPK:n kursseille osallistuttiin yli 70 000 kertaa. Koulutuspäiviä järjestettiin yli 115 000.

MPK:n toiminnanjohtaja prikaatikenraali Antti Lehtisalon mukaan tämä oli historian paras tulos.

Lehtisalo kertoo, kuinka Suomalaisten maanpuolustustahdon kasvu näkyi kurssien osallistujamäärissä jo Krimin miehityksen jälkeen vuonna 2014. 

Varsinainen räjähdys osallistujamäärissä tapahtui kuitenkin Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan vuonna 2022.

– Kaikki MPK:n kurssit tulivat täyteen kaksi vuotta sitten ja toiminta kaksinkertaistettiin, Lehtisalo sanoo.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen suosio on vain jatkanut kasvuaan. Vuoteen 2022 verrattuna osallistujamäärä kasvoi noin 10 000 osallistumiskerralla. 

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen painoarvo

Lehtisalon mukaan vapaaehtoisen maanpuoluskoulutuksen rooli Suomen maanpuolustuksessa on erittäin suuri.

– Maanpuolustuskoulutusyhdistys on puolustusvoimien strateginen ja operatiivinen kumppani ja yhteistyömme on hyvin merkittävää Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta.

Lehtisalon mukaan MPK:n kurssit ovat tärkeitä muun muassa paikallispuolustukselle, joka on osoittanut merkityksensä myös Ukrainan sodassa.

Sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen lisäksi MPK tarjoaa muun muassa kaikille avointa varautumis- ja turvallisuuskoulutusta, jossa harjoitellaan esimerkiksi ensiaputaitoja ja vesillä liikkumista.

Uusimpina hankkeina MPK kehittää esimerkiksi drone-ilmailuun liittyvää koulutustaan. Myös hybridiuhkiin varaudutaan muun muassa kyberturvallisuuden koulutusohjelman kursseilla.

– Koulutus on erittäin laadukasta, koska kouluttajina toimii vapaaehtoisina alan parhaita osaajia yritysmaailmasta ja korkeakouluista, Lehtisalo sanoo.

Lehtisalo kehottaa MPK:n toiminnasta kiinnostuneita ihmisiä tutustumaan yhdistyksen nettisivuihin, joilta löytyy kuvaukset kaikista tulossa olevista koulutuksista.

Toiminnan kansainvälistyminen

Lehtisalon mukaan Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa vahvasti MPK:n toimintaan.

– Nato-jäsenyys näkyy jo nyt ja tulee tulevaisuudessa näkymään yhä enemmän myös vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa. Se näkyy esimerkiksi koulutusyhteistyönä ja kouluttajavaihdoksina.

Lehtisalon mukaan Suomen vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus on hyvin ainutlaatuinen järjestelmä, josta halutaan ottaa mallia myös muualla Euroopassa.

– Suomessa MPK:n toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, kun taas esimerkiksi Ruotsin Hemvärnet on kiinteä osa maan puolustusvoimia, Lehtisalo sanoo.

Lehtisalo pitää tämänhetkistä rakennetta toimivana, ja asiaa selvitetään tavoitetilatyössä tänä vuonna.

Hallitusohjelman kirjausten mukaan vuoden 2024 aikana selvitetään Maanpuolutuskoulutusyhdistyksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetila. 

Aiheina ovat esimerkiksi kokonaisturvallisuuden koulutusvastuukysymykset ja Nato-jäsenyyden vaikutus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen.